TIEDOTUS

Uutiset ja tiedotteet 2007

HTM-GRM 3/2007: Tilintarkastuksen yksinkertaistamisesta

30.9.2007

Yhdistyksen puheenjohtaja Ossi A. Saarinen

Nykyinen tilintarkastuslain 15§ säätelee kaikkia hyväksyttyjen tilintarkastajien antamia tilintarkastuskertomuksia. Pakottavia säännöksiä ovat lausunto siitä, että ovatko tilinpäätös ja toimintakertomus noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisia ja antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot sekä velvollisuus antaa tarpeelliset lisätiedot. Pykälässä on myös selvä lausuma siitä, milloin tilintarkastajan on annettava kertomuksessa huomautus.  Uusia asioita ovat mm. maininta noudatettavista tilintarkastusstandardeista ja lausunto toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ristiriidattomuudesta. Laki koskee 1.7.2007 jälkeen alkavia tilikausia. Ns. maallikot voivat kuitenkin noudattaa yhdistyksissä ”vanhaa lakia” vielä ennen 31.12.2011 päättyvillä tilikausilla. Tämä johtaa joissakin tapauksissa kahden erilaisen tilintarkastuskertomuksen antamiseen samalta kaudelta. Eipä liene yksinkertaistettua!

Nykylain mukaan uusimuotoisia tilintarkastuskertomuksia voidaan joutua antamaan piankin. Kuitenkin suurin osa asiakkaistamme kohtaa uusimuotoisen kertomuksen vasta joko vuoden 2008 loppuosalla tai vasta vuonna 2009. Uskon, että saamme siihen mennessä hiotuksi myös pk-yrityksille sopivan kertomusmallin. joka täyttää lain vaatimukset.

Yksinkertaistaminen on myös EU-virkamiesten teema. Eurooppa-neuvoston antama tavoite pk-yritysten hallinnollisten kustannusten alentamisesta on alkanut elää omaa elämäänsä. EU:n eri pääosastoille annetun tavoitteen mukaan haetaan nyt silmittömästi kustannusten alentamista. Kun samanaikaisesti hyvin usealla taholla on joko tahallisesti tai erehdyksessä sekoitettu kirjanpito- ja tilintarkastuskustannukset, kohdistuu paine täysin aiheettomasti pk-yritysten tilintarkastukseen. Tällainen tahallinen tai tahaton sekoittaminen on myös tapahtunut LTT:n Kauppa- ja teollisuusministeriölle tekemässä pk-yritysten tilintarkastuskustannusraportissa.

Jos nyt EU säätää erilaisia muutoksia kirjanpito- ja tilintarkastusdirektiiviin, ei sen pidä, eikä se saa myöhemminkään merkitä sitä, että suomalaiset virkamiehet kritiikittömästi ehdottavat samansuuntaista lainsäädäntöä. Jos Keski- ja Etelä- Eurooppa karsivat monimutkaisia proseduurejaan eri aloilla, ei sen perusteella ole tarvetta tuhota suomalaista tilintarkastusjärjestelmää, jossa yhtyvät omistajayrittäjien ja yhteiskunnan intressit kustannustehokkaalla tavalla. Tältä osin meidän on pidettävä huolta asiakkaidemme tarpeista, eikä sortua liian nopeisiin eurooppalaistumisiin.