Tiedotus
Uutiset ja tiedotteet 2007
Puheenjohtaja Ossi A. Saarisen puhe HTM-päivillä
2.02.2007
Ossi A. Saarinen
Lainsäädäntö käännekohdassa
Eduskunnan talousvaliokunta antoi lopullisen mietintönsä uudeksi tilintarkastuslaiksi. Tämä laki yhdessä viime syksynä säädetyn osakeyhtiölain ja verolainsäädännön muutosten myötä muuttaa lähes täydellisesti tilintarkastajien toimintaympäristön. Lainsäädäntö on alan puitelakina tärkeä kaikille tilintarkastusalan yli 3000 toimijalle.
Arkadia-teatterin ja sen kilpailijoiden toiminnasta voidaan perustellusti jakaa ruusuja ja risuja. Ruusut menevät Eduskunnan talousvaliokunnalle, joka kovasta työpaineesta ja asian politisoimisesta huolimatta hoiti lakiehdotuksen käsittelyn nopeassa tahdissa. Samaa ei voi sanoa kauppa- ja teollisuusministeriöstä, jolta kesti lähes kolme vuotta saattaa työryhmäraportti lakiesityksen muotoon.
Me pk-yrityksiin erikoistuneet KHT- ja HTM-tilintarkastajat olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Paras anti ei kuitenkaan ole laissa, vaan lain ympäristötekijöissä. Tilintarkastusammatti on tullut paljon selkeämmin esiin yhteiskunnassa, sen arvostus kansalaisten silmissä on noussut ja suurten ja pienten yritysten tarpeiden ero on selkeytynyt. Olemme tässä yhteydessä saaneet ammattikuntana näkyvyyttä ja arvostusta. Erityistä merkitystä on sillä, että valtakunnan korkeimmat päättäjät ovat nyt kiinnittäneet huomionsa myös tilintarkastajajärjestelmän kokonaisrakenteeseen lausumissaan.
Lopputulosta arvosteltaessa säälittää, että lakiesitys joutui eduskunnassa sivuraiteelle eräiden yhdistystahojen politisoidessa asiaa ja tahallisesti hylätessä järkevätkin kompromissiratkaisut. Tämä jätti erittäin vähän aikaa lain oleellisille substanssikysymyksille. Kiukuttelun sijaiskärsijöiksi tulivat elinkeinoelämä ja tilintarkastajat, jotka joutuvat jatkossa elämään varsin sekavan ja pitkiä ja epäjohdonmukaisia siirtymäaikoja sisältävän lain kanssa.
Muutokset lakiesitykseen
Mitä siten muuttui hallituksen esityksestä?
Lukumääräisesti suurin osa muutoksista on teknisluonteisia tai selventäviä. Esimerkkinä on säännös, jonka mukaan kaikki nyt tilintarkastajaoikeudet omaavat henkilöt saavat jatkaa tehtävissään tutkinnon suorittamisesta riippumatta.
Lain voimaantulo määritettiin 1.7.2007. Säännöksiä sovelletaan silloin tai sen jälkeen alkavien tilikausien tilintarkastukseen.
Yhdistysten osalta sovelletaan edelleen ”vanhaa” tilintarkastuslakia. Tämä merkitsee sitä, että kaikissa yhdistyksissä säilyy tilintarkastusvelvollisuus. Mikäli niissä toimii tilintarkastajana HTM- tai KHT- tillintarkastaja, sovelletaan heihin nyt säädettävää uutta tilintarkastuslakia. Talousvaliokunta edellyttää myös lausumassaan uusien yhdistysten tarkastusta koskevien säännösten valmistelun välitöntä aloittamista.
Jos muu yhteisö kuin yhdistys tai säätiö on perustettu ennen 1.7.2007, voi se valita ns. maallikkotilintarkastajan niille tilikausille, jotka päättyvät viimeistään 31.12.2011: Näihin maallikkotilintarkastajiin sovelletaan vanhaa tilintarkastuslakia, HTM- ja KHT-tilintarkastajiin nyt säädettävää lakia.
Vastaavasti muutetaan asunto-osakeyhtiölakia, säätiölakia ja asumisoikeusyhdistyksistä annettu lakia niiltä tilikausilta, jotka päättyvät viimeistään 31.12.2011
Mitä sitten ei muutettu?
Merkittävin tekemättä jäänyt muutos oli kaikkien osakeyhtiöiden tilintarkastusvelvollisuus. On ilmeistä, että tämä muutos oli erittäin laajalti hyväksytty valiokunnan jäsenten keskuudessa. mutta että tämä alalle tärkeä asia jäi puoluepoliittisen pallottelun välikappaleeksi. Pallottelussa ei käsittääkseni ollut kysymys lainkaan tästä asiasta, mutta muiden asioiden kiinnostaessa politiikkoja, virkamiesten reaalimaailmasta kaukana oleva näkemys meni läpi. Tämän seurauksena voimme jatkossa nähdä vaikutuksia mm. tilintarkastuspalvelujen saatavuudessa, ammattikorkeakoulujen opetustarjonnassa ja rakenteessa sekä harmaassa taloudessa. On turha väittää, että tilintarkastus on suuri byrokratiapeikko pienyrittäjälle. Kyllä valtiovallan eri osatekijät huolehtivat byrokratiarasitteesta paljon suuremmin osin. Päätös muuttaa viime syksynä säädettyä osakeyhtiölakia tilintarkastuksen osalta romuttaa kansantaloudellisesti kustannuksiltaan kevyen järjestelmän, joka on antanut yhteiskunnan edustajille sisältövarmuutta ja yrittäjille suojaa tahattomista virheistä. Vapautuksen kohteena on noin 53.000 osakeyhtiötä, jotka edustavat noin 9 mrd. liikevaihtoa ja keräävät mm. yhteiskunnalle lähes 2 mrd. arvonlisäveroja. Tätä joukkoa verohallinto tuskin pystyy opastamaan ja valvomamaan ilman huomattavia lisäpanostuksia.
Eduskunnan huolenaiheet
Antaessaan mietintönsä tilintarkastuslakiehdotuksesta valiokunta kirjasi myös neljä merkittävää lausumaehdotusta viitoittaen siten suuntaa tulevalle kehitykselle Eduskunnan tahdonilmauksena.
- Valiokunta pitää tarpeellisena seurata ja selvittää millaisia yritys- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia pakollisesta tilintarkastuksesta vapauttamisella on
- Yhdistysten tarkastusten säännöstön valmistelu on aloitettava välittömästi
- Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että hallitus valmistelee tilintarkastajia koskevan tutkinto- ja pätevyysvaatimusten uudistuksen kokonaisuudessaan niin, että kaikille tilintarkastajaksi aikoville on yhteinen perustutkinto
- Oikeusministeriön tulee valmistella tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevat säännöstöt erityisesti asunto-osakeyhtiöiden tarpeita varten
Lain vaikutukset
Lailla tulee myös olemaan selkeä vaikutus tilintarkastusmarkkinoiden rakenteeseen. Kukaan ei voi varmasti sanoa lisääntyvätkö vai vähentyvätkö lakisääteiset tilintarkastustoimeksiannot. Oma veikkaukseni on, että ei kumpaakaan. Kun uusi laki koskee vasta 1.7.2001 alkaneita tilikausia, tiedämme suunnan todennäköisesti vasta keväällä 2008. Suuren kysymyksen muodostaa se, kuinka moni tulee tietoisesti laiminlyömään lain velvoitteita. On ilmeistä, että valvontaa tältä osin ei edes ole ajateltu. Pitkällä aikavälillä tilintarkastajien määrä pääkaupunkiseudun ulkopuolella tullee vähenemään ja toiminta tulee keskittymään suuremmille kansainvälisille ketjuille, jotka operoivat Suomessa Helsinki-keskeisesti. Tämä saattaa nostaa sekä pienten että keskisuurten yritysten tilintarkastuskustannuksia. Muutos tulee vähitellen vanhempien tilintarkastajaikäluokkien poistuessa ja uusien sijoittuessa lähinnä pääkaupunkiseudulle.
Toinen rakenteellinen vaikutus kohdistuu ammattikorkeakoulujärjestelmään. Äskettäin rakennetut koulutusohjelmat joutuvat miettimään opinto-ohjelmiaan uudelleen. Kun teoreettiset peruskoulutusvaatimukset eri tilintarkastajatutkintoihin ovat lähes samat, pitäisi peruskoulutusta tarjota alueellisesti tasapuolisesti.
Lain valmistelussa talousvaliokunta ja useat muut tahot painottivat sitä, että välittömästi sen valmistuttua pitää harkita ja säätää uudelleen tilintarkastajien hyväksymisvaatimukset. Tätähän edellyttävät jo EU – yhteensopivuuskysymyksetkin. Suomessa esiintyvää kaksijakoista tilintarkastajajärjestelmää ei esiinny missään pohjoismaassa eikä EU – maissa. Lisävaatimuksia asettavat koulutusjärjestelmän siirtyminen ns. Bolognan prosessiin ja erilaiset erikoistumistarpeet. Nyt pitää talousvaliokunnan lausuman pohjalta uudistaa tilintarkastajajärjestelmä yhden tilintarkastajakunnan järjestelmäksi ja järjestää valvonta samaan tapaan kuin muissakin Euroopan maissa. Valtion tilintarkastuslautakunnalta, jolla lain mukaan on vastuu ”tilintarkastuksen yleisestä ohjauksesta, kehittämisestä ja valvonnasta” on sopivin elin tämän työn johtamisessa. Esimerkiksi Norjan malli olisi sopiva sekä tutkinnon, että viranomaisten osalta.
Tilintarkastusympäristö tulevaisuudessa
Tulevaisuuden tilintarkastusympäristö on varmasti erilainen kun mitä se on tänään. Voimme ilmeisesti olettaa, että yritysten määrä Suomessa lisääntyy jonkin verran, yrittäjyyden arvostushan kasvaa vähitellen. Yritysten painopiste siirtynee enenevästi Etelä-Suomeen. Yhä useampi yritys toimii rajat ylittävästi. Suomalaisten tyttärien määrä ulkomailla ja ulkomaisten tyttärien määrä Suomessa lisääntyy, toimintojen monimuotoisuus lisääntyy. Myös omistus hajautuu suurten ikäluokkien poistuessa.
Edellä sanottu tarkoittaa myös taloushallinnon monimuotoistuimista. Oikeita ja riittäviä tietoja antavia tilinpäätöksiä tarvitaan, ei ainoastaan verotuksen pohjaksi, vaan kaikille sidosryhmille. Niitä ovat perinteisten omistajien, rahoittajien, yhteistyökumppanien jne. lisäksi monet muut. Toisin kuin Suomen Taloushallintoliitto on lausunut, erilaiset sidosryhmät kuten ulkomaiset omistajat tarvitsevat erilaisia tilinpäätöksiä. Tulemme näkemään IFRS-, pikku IFRS- ja FAS tilinpäätöksiä. Myös kaikkia niitä tullaan tarkastamaan ja jäsenistöllämme on siihen tarvittava osaaminen ja välineistöt.
Tilinpäätösten laatijoita tulee edelleen olemaan jatkossa monenlaisia. Meillä ei ole mitään muuta järjestelmää, joka standardoi sisällön kuin tilintarkastus. Tilintarkastamattomat tilinpäätökset eivät tule saamaan samaa arvostusta rahoittajien, verottajan. ym. silmissä. Kun tilitoimistojakin on monen tasoisia samoin kuin osaaminen tilitoimistojen sisällä vaihtelee, ei tarkastamattomilla tilinpäätöksillä tule ole samaa luottamusarvoa kuin
tarkastetuilla. Edes hyvät järjestelmät eivät voi korvata asiasisällön varmistusta.
Merkittävän erikoislisän tilintarkastusympäristöön tuovat ne yritykset, jotka lain mukaan vapautuvat tilintarkastusvelvollisuudesta. Sen mukaanhan aloittavat uudet yritykset eivät tarvitse tilintarkastajaa 2-3 ensimmäisen vuoden aikana, koska vasta kahden tilikauden rajojen ylitys asetta tilintarkastusvelvollisuuden. Tätä rajan rikkoutumista ei myöskään ilmeisesti kukaan valvo. Voi mennä kauan siitä kun tilintarkastaja on vahvistanut osakepääoman maksun, siihen kun ammattikunnan edustaja tapaa seuraavan kerran yrittäjän.
Tilintarkastusympäristö siis suosii jatkossa yhä enemmän pätkätöitä. Jatkuva asioihin perehtyminen tulee olemaan luksusta, joka tosin rajautuu asiantuntemusta omaaviin yrittäjiin. Tilintarkastajakunnan asiakaskunta tulee olemaan harvalukuisempi, mutta kiinteämpiin suhteisiin perustuva. Vaikka tarkastukset suoritetaankin rutiininen osalta tulevaisuudessa yhä enemmän etätyönä, on tilintarkastajalla vastaisuudessa syytä yhä tiiviimpään henkilökohtaiseen kontaktiin asiakkaan kanssa.
Tilintarkastus ja yhteiskunta
Aiheellisesti voidaan kysyä, kuka tarvitsee tilintarkastusta?
Taloustieteilijät selittävät tarvetta ns. agenttiteorialla, jossa tilintarkastaja on yksinkertaistetusti osakkeenomistajan asettama valvoja. Teorian toimimiseksi kirjallisuudessa asetuttu vaatimukset täyttäviä yrityksiä Suomessa lienee 3-400 kappaletta.
Ns. informaatiohypoteesin perusteella tilintarkastustuote voidaan nähdä julkisena hyödykkeenä, joka palvelee yrityksen sidosryhmiä. Tämä on merkittävä peruste suomalaisessa tilintarkastuperinteessä ja on mm. ollut peruste siihen, että verotarkastusta ei ole resursoitu tarkastamaan kaikkia yrityksiä. Vastinpareinahan ovat laaja tilintarkastus – kevyt viranomaisvalvonta tai suppea tilintarkastusvelvoite – laaja viranomaisvalvonta. Tähän asti Suomi on valinnut ensin mainitun tavan ja onnistunut elinkeinoelämän kannalta hyvin.
Pk - yrittäjät laajalti ovat todenneet tarvitsevansa tilintarkastusta. Sen funktio virheitä ennakolta ehkäisevänä ja neuvovana on aina ollut suomalaiselle tilintarkastukselle luonteenomaista. Tämä, samoin kuin tasapuolisten kilpailuedellytysten luominen perustelevat vahvasti tilintarkastuksen yhteiskunnallista tarpeellisuutta.
Millainen on tulevaisuuden tilintarkastaja
Tulevaisuuden tilintarkastajat voidaan nähdä varsin samankaltaisesti kuin lääkärinammatin harjoittajat. Tosin tilintarkastajilla on yläikäraja, lääkäreillä ja asianajajilla ei!
Nyt kun Eduskunta on arvovallallaan nopeuttamassa kehitystä ja silottamalla tietä, näen varsin paljon yhtäläisyyksiä lääkärinammattiin. Aivan kuin lääkärikunnassa tarvitaan yleislääkäreitä ja erikoislääkäreitä, tarvitaan myös yleistilintarkastajia ja erikoistuneita tilintarkastajia. Näinhän meillä jo osittain onkin. KHT-tilintarkastajista löytyy pörssiyhtiöihin erikoistunut joukko, rahalaitoksiin erikoistuneet tarkastajat jne. Meidän jäsenistömme, niin HTM- kuin KHT-tarkastajatkin ovat etupäässä niitä yleislääkäreitä. Joukostamme löytyy myös ryhmä kirurgeja, jotka tekevät saneerauksia, ja terveystarkastuksiin erikoistuneita due diligence miehiä ja naisia. JHTT- puolelta löytyvät sitten työterveyslääkärit omistajien luottohenkilöinä.
Tärkeätä on, että kukin meistä miettii mihin ryhmään kuuluu, ja päättää siltä pohjalta mitä taitoja ja tietoja hän kehittää itsessään. Pelkät yleistietojen päivitykset eivät riitä. Myös tilintarkastajat niin kuin lääkäriasematkin tarvitsevat markkinointia. Olemme yleensä yrittäjiä, mutta kuinka hyviä itse yrittämisessä? Tilintarkastajien tulee tulla ulos kuorestaan. Yksin toimimien ei riitä. Tarvitaan kollegaverkostoja, yhteistyökumppaneita jne. Katsokaa ympärillenne, businesspartnerisi voi istua täällä vierelläsi. Älkääkä unohtako apulaisianne, kasvattakaa heistä praktiikan jatkajia. Heillä on yleensä teihin verrattuna ylivertainen teoreettinen koulutus ja tekninen osaaminen. Hyödyntäkää niitä.
Lainmuutos, jota edellä kuvailin merkitsee myös työmme muuttumista. Emme ole enää pelkästään varmennustoimeksiantoja suorittavia henkilöitä. Osa toimeksiannoistamme muuttuu varsinaisesta tilintarkastuksesta neuvontapalveluiksi. Tässä ympäristössä toimimiseen meillä on hyvät tiedot ja taidot. Löytyy asiakkaita, jotka haluavat asiantuntevaa palvelua, mutteivät millä tahansa hinnalla. Löytyy myös neuvontatarvetta, kuten mm. vapaaehtoisissa IFRS-tilinpäätöksissä, jossa yritysten ja tilitoimistojen osaaminen ei riitä. Näiden esimerkkien lisäksi löytyy monia muitakin tehtäviä. Ollaanpa luovia toimintamallien ja strategioiden suhteen. Tämän päivän verkostotori antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Kilpailu tulee kiristymään. Markkinoita jakamassa on monenlaisia konsultteja, tilitoimistoja, suuria ketjuja ja monia muita. Muistakaamme kuitenkin, että tilintarkastaja on ylivoimainen monniosaaja tulevaisuudessakin ja ammatin arvostuksen noustessa erittäin haluttu yhteistyökumppani.