Tiedotus

Uutiset ja tiedotteet 2006

Puheenjohtaja Ossi A. Saarisen avauspuhe HTM-päivässä

20.1.2006

Tervetuloa kaikki tähän HTM-päivään.

Hanasaari on paikkana muodostunut meille jo perinteeksi. Olemme useana vuonna tavanneet täällä ajankohtaisten tilintarkastusalan asioiden merkeissä. HTM-päivä auttaa jäsenistöämme tukemaan ja palvelemaan pk-yrittäjiä ja koko elinkeinoelämää. Oikeiden, varmennettujen tietojen ja läpinäkyvän talousinformaation tarve lisääntyy koko ajan yhteiskunnassa.

Ulkoiset tekijät vaikuttavat tilintarkastusalaan entistä enemmän. Alalle tärkeätä on ulkoisen uskottavuuden säilyttäminen. Tilintarkastusalaa sivuavat negatiiviset uutiset ovat nyt tulleet myös Suomeen, eivätkä koske pelkästään kansainvälisiä suuryhtiöitä. Töölön Matkatoimiston konkurssi on uutinen, jolla helposti viitataan tilintarkastusalaan, vaikka sen sisällöstä ja yhteydestä tilintarkastukseen ei vielä olekaan olemassa julkista tietoa.

Professori Ilkka Niiniluoto on todennut, että järjestyneessä yhteiskunnassa moraalin arvo on korkea, puhutaan vastuullisesta yrityskansalaisuudesta. Myös tilintarkastajilta odotetaan entistä enemmän ulkoista luotettavuutta. Meidän pitää olla asiakaskuntamme ja muiden intressiryhmien silmissä joka hetki meille osoitetun ammatillisen ja eettisen luottamusvaatimuksen arvoisia.

EU:n direktiivi

Hyväksymisvaatimuksia, riippumattomuutta ja etiikka tarkennetaan joulukuussa 2005 hyväksytyssä EU:n 8. direktiivissä. Standardien soveltamiselle asetetaan lisää painoa. On todettava, että molemmat suomalaiset tilintarkastajajärjestöt, HTM- tilintarkastajat ja KHT-yhdistys ovat jo aikaisemmin ottaneet käyttöön ko. standardit alan suosituksina perustuen järjestöjensä jäsenyyteen International Federation of Accountant’issa (IFAC). Ilahduttavaa on nähdä, että pk - sektorilla neuvontapalvelut jääviyden rajoissa ovat jopa toivottavia, eivätkä kiellettyjä. Hyviä, asiallisia, kohteeseen sopivia työkäytäntöjä peräänkuulutetaan nyt. Tässä yhteydessä toivon asennemuutosta meillä Suomessa mm. valvontaviranomaisilta.

Valvonta

Tilintarkastajien valvontaa EU:ssa harmonisoidaan. Nyt perusteilla oleva European Group of Auditors’ Oversight Board (EGAOB), tulee entisestään korostamaan alan ulkopuolista valvontaa.

Myös Suomessa on ennemmin tai myöhemmin otettava kantaa kotimaiseen valvontajärjestelmään. Nykyinen järjestelmä ei välttämättä palvele tasapuolisesti kaikkia osapuolia. Tutkintoihin hyväksyminen ja tilintarkastajien valvonta on meillä asuinpaikasta ja tutkinnosta riippuen varsin eri tavalla toteutettu.

Laadunvalvonta

Laadunvalvonta on molemmissa suomalaisissa tilintarkastajayhdistyksissä toteutettu samankaltaisesti. Tämä valvonta kohdistuu kaikkiin yhdistysten henkilöjäseniin. HTM-yhdistys voi tässä suhteessa ylpeillä sähköisesti ja paperittomasti toteutetusta modernimmasta ja joustavammasta teknisestä ratkaisusta. Olemme myös halukkaat jatkamaan keskusteluja eri osapuolten kanssa keskitetystä koko alan laadunvalvontatyöstä.

Käsittääkseni mm. Keskuskauppakamarin Tilintarkastuslautakunta on valvontaraportteja käsitellessään todennut tämänkaltaisen kehityksen olevan suotavaa. Samoin olen ymmärtänyt KTM:n kannattavan tällaista ratkaisua. Ratkaisu olisi käsittääkseni myös kustannustehokas tapa hoitaa suomalaisen tilintarkastuksen teknistä laadunvalvontaa, jonka me tilintarkastajat joudumme maksamaan.

Työnjakohan on tässä suhteessa sellainen, että kauppakamarilaitos vastaa tilintarkastuslain edellyttämästä yleisestä valvonnasta ja yhdistykset tilintarkastuksen teknisen laadun valvonnasta. Edellä mainitsemani kustannustehottomuusongelma koskee myös kauppakamarilaitoksen valvontaa.

Standardit

Kuten edellä totesin, standardit ovat tärkeä osa tulevaisuuden tilintarkastuksessa. Standardit lisäävät jossain määrin dokumentointivelvollisuutta, joskin se lienee erityisesti kansainvälisten toimistojen ympäristössä nähty liian suurena peikkona. Monet standardien osat koskettavat vain harvoin kaikkia asiakasyrityksiä.

Dokumentointi on luonnollisesti tärkeä osa tilintarkastuksen suoritustavan todentamisessa, mutta se ei saa muodostua itsetarkoitukseksi. Tilintarkastuksessa pitää keskittyä olennaiseen, ei pikkutarkkaan dokumentointiin. Oikeiden ja riittävien tietojen varmennus on olennainen perustehtävä. Valitettavasti tilintarkastuksen ympäristössä toimivat ei-ammattilaiset syyllistyvät ajoittain toisenlaiseen ajatteluun.

Kun nyt standardit tulevat osaksi tilintarkastajia velvoittavia määräyksiä, toivon, että Kauppa- ja Teollisuusministeriö huolehtisi pikaisesti, että ne olisivat samaan tapaan kaikkien tilintarkastajien saatavilla ajantasaisesti ja ilman kustannuksia, niin kuin muukin lainsäädäntö.

Tilintarkastuslaki Suomessa

On ilahduttavaa, että KTM valmistelee nyt tilintarkastuslain uudistusta vuoden 2003 työryhmämietinnön pohjalta. Mielestämme se pitää valmistella siten, että sen voimaantulo tulee samanaikaiseksi osakeyhtiölakiuudistuksen voimaantulosäännösten kanssa. Tämä helpottaisi oleellisesti käytännön työskentelyä. Ministeriön käynnistämä LTT-Tutkimus Oy:n selvitys vaikutti kysymysten asettelultaan tuloksia harhaanjohtavalta. Toivomme, että näin ei kävisi ja luotamme Kauppakorkeakoulun asiantuntemukseen tietojen tulkinnassa.

Tilintarkastusvelvollisuudesta kaikissa osakeyhtiöissä ollaan yhä laajemmin yksimielisiä julkisuudessa esiintyneiden viimeaikaisten kannanottojen mukaan. Kuitenkin minun on vaikeata ymmärtää esimerkiksi Keskuskauppakamarin kantaa keinotekoisen alarajan hyväksymiseksi. Se ei liene sen paremmin omistajien kuin yhteiskunnankaan etu.

Professori, KHT Markku Koskela totesi Tilisanomat -lehden numerossa 6/2005, ”jos yrityksen kirjanpitoa ei ole hoidettu tilitoimistossa, kasvaa tilintarkastajan rooli yrityksen taloushallinnollisten kysymysten ulkopuolisena asiantuntijana.” Näinhän juuri asia on. Samassa artikkelissa hän myös totesi, että muodollisesti oikea kirjanpito voi tilintarkastamattomana antaa kuitenkin yhtiön taloudellista tilasta liian hyvän kuva.

Professori Jarmo Leppiniemi käsitteli asiaa laajasti Tilintarkastus-lehden numerossa 2/2004. Seuraavassa eräitä poimintoja hänen artikkelistaan:

• Missään länsimaassa tilinpäätösinformaatiota ei ole jätetty kokonaan markkinoiden informaation kysynnän ja tarjonnan varaan
• Tilintarkastus on keskeinen välinen tilinpäätösraportoinnin oikeellisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamisessa
• Yrityksellä on muitakin sidosryhmiä, joilla on tarve valvoa yrityksen toimintaa
• Tahattomien virheiden mahdollisuus on pienissä yrityksissä todennäköisesti suurempi
• Tärkeä yrityksen sidosryhmä on veronsaaja. Ellei veronsaaja saa tilinpäätöksen laadunvarmistamiseksi tilintarkastuskertomusta, syntyy tarve lisätä verotarkastuksia

Suomen Yrittäjien edustaja Rauno Vanhanen totesi tilintarkastuslakityöryhmänmietintöön jättämässään eriävässä mielipiteessä, että ”hyväksytyn tilintarkastajan käyttäminen ehkäisee tilanteita, joissa yhtiö kenties tietämättään tulee laiminlyöneeksi sille kuuluvia velvoitteita ja joutuu kantamaan laiminlyönnistä koituvat mahdollisesti tuntuvatkin taloudelliset haittaseuraamukset.”

Tilintarkastajien hyväksyminen

Vuonna 2003 Keskuskauppakamari julkisti ”Tilintarkastajien hyväksymisvaatimusten kehittäminen” nimisen ehdotelman. Ehdotusta ei ole viety eteenpäin jatkovalmistelussa, koska tilintarkastuslain uudistus on kesken. Olosuhteiden muututtua oleellisesti sitten vuoden 2003, olisi aiheellista asettaa uusi puolueeton työryhmä harkitsemaan uudelleen ehdotuksia mm. uusien opinto-vaatimusten osalta sekä 8. direktiivin linjoilta. Tällöin voidaan siirtyä samantapaisiin ratkaisuihin kuin Ruotsissa ja Norjassa sekä purkaa direktiivivaatimukset ylittävät pikkutarkat vaatimukset tutkintoon pääsyssä.

On sekä tilintarkastajien, että heidän asiakkaidensa etu, että ammattitaitoista tilintarkastuspalvelua on runsaasti saatavilla, eikä tutkintoon pääsyn lähes tahallinen hankaloittaminen liene tarpeellista. Kysymyshän on ammattitaidon näyttämisestä. Edellytämme sekä Kauppa- ja Teollisuusministe-riöltä, että Keskuskauppakamarilta nopeita ja tehokkaita ehdotuksia, jotka painottavat näyttö-tutkintoa ja helpottavat tutkintoon pääsyä keinotekoisia esteitä ja käytäntöjä poistamalla.

Osakeyhtiölain uudistus

Osakeyhtiölain kokonaisuudistusta käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Olemme monien muiden kanssa osoittaneet useita erityisesti pk - yrityksiin kohdistuvia epäkohtia lakiesityksessä. Pahimpia kompastuskiviä ovat oman pääoman käsittely ja tilintarkastajan toiminnan epäjohdonmukainen säätely.

Asiakkaiden tulevaisuuden tarpeet

Meidän on muistettava, että tilintarkastus on palveluammatti. Se on sitä tänään ja erityisesti tulevaisuudessa. Asiakkaiden ja tilintarkastajien välillä vallitsee melkoinen odotuskuilu. Kuitenkin myös samaan aikaan heillä on keskenään kommunikaatiokuilu. Asiakas ei välttämättä osaa kysyä monia tilintarkastajan hallitsemia asioita häneltä, vaan hakee niitä kaukaisemmalta ja ehkä kalliimmalta ja vähemmän osaavalta taholta.

Usein on myös niin, että kuvitellaan suurilla tilintarkastusyhtiöillä olevan parempi tieto asioista. Mutta ovatko ne erikoistuneet pk-yrityksiin, ja tuntevatko ne ko. asiakkaan? Joutuvatko nämä suuret ketjut noudattamaan työssään omia sisäisiä ohjeistuksiaan ja siten aiheuttamaan asiakkaalle tarpeettomia dokumentointi- ym. kustannuksia, joiden todellinen syy ei olekaan standardien vaatimus eikä asiakkaan tarpeet?

Tilintarkastajan perustuotehan on tilinpäätöstietojen varmentaminen. Sen sisällöstä ja laadusta emme tingi. Kuitenkin asiakkaat tarvitsevat monia muitakin palveluja. Yrittäjän tehtävänä on vastata kysymykseen, mitä tarvitaan? Tilintarkastajan tehtävänä taas on vastata siitä, että hänellä on osaamista siihen mitä tarvitaan.

Ammattilaisina osaamme varmasti erottaa sen rajan, joka näissä eri tehtävissä tulee vastaan riippumattomuuden suhteen. On sekä asiakkaan että tilintarkastajan etu, että tällaiset tehtävät suoritetaan jo ennestään yrityksen tuntevan ammattihenkilön toimesta.

Yhteiskunnan tarpeet

Yhteiskunnan tarpeet ovat varsin laajat. Suomessa on tosiasiassa hyväksytty jo pitkän aikaa se tilanne, että viranomaisvalvonta luottaa pääosin hyväksyttyjen tilintarkastajien tarkastamiin tilinpäätöksiin. Tämä valinta on myös osoitus siitä, että hyväksyttyihin tilintarkastajiin luotetaan. On valittu tie, jossa viranomaisvalvontaa suoritetaan pienin resurssein ja säästetään yhteiskunnan kustannuksia.

Suomalaisessa markkinatalousmallissa yrittäjä voi itse valita tilintarkastajansa pätevien ammattilaisten joukosta ja saada tarvitsemansa palvelun. Samalla tilintarkastaja muodostaa informaatioketjussa sen lenkin, joka sekä varmentaa että sitoo yhteen yrityksen ja yhteiskunnan tarpeet. Käsittääkseni eri viranomaiset ovat varsin tyytyväisiä tähän malliin. viimeisin toteamus on valtionsyyttäjä Pekka Koposen lausuma Tilintarkastus-lehden numerossa 6/2005, jossa hän sanoo, että ”pienten osakeyhtiöiden vapauttaminen tilintarkastusvelvollisuudesta tuntuu siten sangen arveluttavalta.”

Yhdistyksen, jäsenten ja alan tarpeet

Ammattimaistuminen tilintarkastusalalla on tosiasia. Se on ollut nähtävissä jo pitkään, ja jatkuu yhä kiihtyvällä vauhdilla. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita keskittymistä suuriin yksiköihin. Erityyppiset pienyhteisöt, verkottuminen ja erikoistuminen ovat päivän teemoja. HTM-tilintarkastajat ovat ottaneet tämän haasteen vastaan.

Puhuin jo aikaisemmin laadunvalvonnasta. Emme kuitenkaan saa unohtaa yhdistyksemme järjestämää varsin laajamittaista ammatillista koulutusta. Voimme sanoa, että omalla tavallaan nämä toimenpiteet antavat yksittäin ja pienissä tilintarkastusyhteisöissä toimiville tilintarkastajille tarvittavat työkalut toimintaansa, vaikka he eivät edustaisikaan suuren ketjun brändiä ja sen tuomia palveluja. Ratkaisu on myös todennäköisesti taloudellisempi loppuasiakkaalle.

Yhdistys on toimialan tärkeä edunvalvoja. Tärkeitä tehtäviä ovat mm lausuntojen antaminen ja taustavaikuttaminen alaa koskettavissa asioissa. Se toimii alan toimijoiden ja yhteiskunnan välisenä tietokanavana. Vähäinen ei myöskään ole yhdistyksen toiminta erityisesti jäsentensä koulutuksen, laadunvalvonnan ja ammattitaitojen kehittäjänä. Sanalla sanoen toimiminen alan kokonaisvaltaisena toimijana suomalaisen tilintarkastustoiminnan edistämiseksi.