Tiedotus
Uutiset ja tiedotteet 2006
Osakeyhtiölaki nytkähti eteenpäin – tilintarkastuslaki lausuntovaiheessa
16.6.2006
Ossi A. Saarinen
HTM-GRM Info 2/2006
Eduskunnan talousvaliokunta sai valmiiksi osakeyhtiölain uudistamista koskevan mietintönsä. Lakiesitys menee nyt eteenpäin varsin liberaalina. Lain soveltuvuutta pk-yrityksille voidaan kyseenalaistaa monin osin. Tilintarkastusnäkökulmasta merkittävintä on se, että valiokunta jätti tilintarkastusvelvollisuuden säätelyn tulevaan tilintarkastuslain käsittelyyn todeten perusteluissa mm, että ”pienillä osakeyhtiöillä ja niiden säätelyllä on suuri yhteiskunnallinen merkitys”.
Tätä kirjoitettaessa olemme juuri saaneet uuden tilintarkastuslakiehdotuksen lausunnolle kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Pääosin se pohjautuu vuoden 2003 tilintarkastuslakityöryhmän raporttiin. Joiltakin osin ehdotukseen on sisällytetty kummallisuuksia, joita perustellaan varsin epäkelvolla LTT-tutkimus Oy:n ns. tutkimuksella. Tiedämme esimerkiksi laajalla kokemuksella, että pk-yrityksen tilintarkastuksessa ei tarvita suuressa määrin tilintarkastajan lisäksi yhtiön henkilöstön työpanosta. Kuitenkin tutkimuksessa on saatu 348 euron tilintarkastuskustannusten lisäksi yhtiölle 426 euron välilliset kustannukset. Ainoa järkevä johtopäätös on se, että kyselytutkimuksessa on jostakin syystä saatu arvioon joko tilinpäätöksen laatimisen tai virheellisen tilinpäätöksen korjauskustannukset. Molemmat em. erät ovat selkeästi kirjanpito- ja tilinpäätöskustannuksia. Ehkäpä tutkijat eivät olleet koskaan osallistuneet pk-yrityksen tilintarkastukseen. Tutkijat mm. viittaavat virheellisten laskelmiensa perusteella mahdollisuuteen lisätä verotarkastajia 200 henkilöllä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on jopa ottanut tämän laskelman alaviitteenä omaan muistioonsa! Tuntuu veronmaksajien varojen tuhlaukselta!
Tilintarkastuslakiehdotuksessa on laskettu tilintarkastusvelvollisuuden rajaa 100.000 euron taseeseen, 200.000 euron liikevaihtoon ja 3 henkilön työvoimaan. Muutos on tietenkin parempaan päin, mutta jättää vielä varsin suureksi kysymysmerkiksi sen, miten rajojen osalta valvontaa noudatetaan. Lähettävätkö tämän kokoiset yritykset tilinpäätöksensä patentti- ja rekisterihallitukselle määräysten mukaisesti? Pystyykö patentti- ja rekisterihallitus valvomaan, milloin kahden vuoden ylitys on tapahtunut jne.? Lisäksi ihmetystä herättää se, että kun eduskunnan talousvaliokunta edellyttää kaikkien osakeyhtiöiden tarkastamista, kauppa- ja teollisuusministeriön virkamieskunta pyrkii heti seuraavalla viikolla kävelemään päätöksen yli! Samalla se esittää vielä uuden portin avaamista talousrikollisuudelle. Entä sitten ehdotus siitä, että ns. maallikko voisi vielä toimia joissakin tilintarkastajan tehtävissä? Kuka valvoo tällaisten henkilöiden yleisiä kelpoisuusehtoja, jotka nykyään sisältyvät voimassa olevan lain 10 §:ään.?
Keskuskauppakamari on nettisivuillaan todennut: ”tilintarkastusvelvollisuuden rajojen alentaminen tarpeetonta”. Kyseinen kommentti osoittaa tilintarkastajia valvovan instituution lähes täydellistä ymmärtämättömyyttä suomalaisen tilintarkastuksen olemuksesta. Perustelut omistajien intressistä ja agenttiteorian sovelluksesta ovat varmasti paikallaan listattujen ja muutaman sadan muun suuremman ja omistuksellisesti hajautetun yhtiön kohdalla. Sitä vastoin Keskuskauppakamari täysin unohtaa suomalaisen tilintarkastustavan toisen tukijalan, yhteiskunnallisten tehtävien huomioon ottamisen. Tehty tutkimus vähätteli pienempien yritysten maksamia veroja, mutta unohti samalla kertoa, että n. 67.000 pienimmän yrityksen liikevaihto on lähes 10 mrd. € ja niiden arvonlisäverotilitykset lähes 2 mrd €. Tällaisten ”pienten purojen” tarkastus on osa sitä yhteiskunnan intressiä, jota pk-yrityksien tilintarkastajat valvovat tilintarkastuksen ohella.
Meidän on syytä seurata varsin tiukasti tilintarkastuslain säätämisen aikana tai sen jälkeen tapahtuvaa tilintarkastajatutkintovaatimusten muotoilua säädöksiin. Meidän on pidettävä Suomessa avoimena mahdollisuus itsenäisen, paikallisen, monipuolisen kokemuksen omaavan tilintarkastajakunnan jatkumisesta, jotta yrityselämä saa kilpailukykyisesti tarvitsemiaan tilintarkastuspalveluja.