Tiedotus
Uutiset ja tiedotteet 2006
Joustamattomuus verrattain korkea este alalle tuloon
08.11.2006
Leena Aejmelaeus
HTM-GRM Info 3/2006
Tilintarkastuslain julkistamisen yhteydessä ilmeni, ettei hyväksymisvaatimuksia uudisteta, vaan nykyiset vuonna 2003 voimaan tulleet kiristetyt vaatimukset ovat edelleen voimassa. Ne ovat aiheuttaneet uusien alalle tulevien KHT- ja HTM-tilintarkastajien lukumäärän romahtamisen, mm. kovin yksityiskohtaisesti määriteltyjen opintoviikkojen (-pisteiden) ja korkeakoulujen opinto-ohjelmien vaihtelun johdosta. Vaadittavia vastaavuustodistuksia kokelaan on vaikea saada tai korkeakoulun niitä antaa.
Yhdistyksemme on pyrkinyt viestittämään KTM:öön, että aiemmin voimassa olleet opintovaatimusten määrittelyt yleisemmällä tasolla - laskentatoimesta (35 ov) ja oikeustieteestä (15 ov) sekä muut opinnot (15 ov) - olisivat olleet riittävät tutkintoon hyväksymiseksi ja takaamaan riittävän teoreettisten tietojen tason. Niitä ei enää tarvitsisi pilkkoa vielä pienempiin tarkoin pisteytettyihin osiin, jotka sitten on myös pisteen tarkkuudella täytettävä. Ei EU:n direktiivi eivätkä kansainväliset koulutusstandarditkaan säädä tarkkoja opintomääriä. Tämä on oma kansallinen edellytyksemme alalle pääsyyn, vaikka meillä suhteessa muita maita vaativamman tilintarkastajan Ammattitutkinnon tarkoituksena on ensisijaisesti olla näyttö siitä, että kokelas hallitsee teorian opinnot käytännössä. KTM toteaakin itse kielteiseen sävyyn uuden tilintarkastuslakiesityksen perusteluissa, että ”alalle tulon esteet ovat verrattain korkeat”.
Esteet eivät siis johdu vaatimustason nostosta, vaan pääsyvaatimusten pikkutarkoista ja täysin joustamattomista tulkinnoista. Tilintarkastuslautakunta esitti vuonna 2001, että joustoja pitäisi tehdä. Saamamme palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että käytännössä tätä TILA:n esitystä ei ole noudatettu. Esimerkkinä ovat jo suoritettujen ja tentittyjen opintojen armoton hylkääminen, jos ne ovat joistain osin ”vanhentuneet” tai jos niistä ei ole mahdollista saada vastaavuustodistusta siitä, että ne ”laajuudeltaan ja sisällöltään vastaavat hyväksymisvaatimuksissa mainittuja opintoja” - opintopisteen tarkkuudella. Myöskään sellaisten jo tentittyjen oppiaineiden osalta ei ole lainkaan joustettu, joiden päivittäminen ei ole täysin olennaista tilintarkastajan työn kannalta – esimerkkinä ”vanhentuneet” kansantalous- tai tilastotieteen opinnot.
Suurta joustamattomuutta on tähän mennessä osoitettu myös tutkintoon hakeneiden kokelaiden työkokemusten hyväksymisessä. Nyt esitetyn uuden lain säännökset tukkivat lopullisesti EU:n direktiivin salliman ja tähän saakka hyväksytyn pitkän työkokemuksen kautta alalle tulon.
Yritysten edun mukaista on, että tilintarkastaja kykenee laaja-alaisesti arvioimaan koko yrityksen toimintoja. Tällainen johtotehtävissä toiminut ja taloushallinnon kokemuksen omaava henkilö pystyy antamaan paremmin tukea erityisesti pk-yrittäjille tilintarkastajana kuin vielä uransa alussa oleva vähän kokemusta omaava tilintarkastajan apulainen.
Hämmästyttävää on, ettei elinkeinoelämän edustajana toimiva Keskuskauppakamari, jonka palkkalistoilla oleva henkilökunta käsittelee ja hyväksyy tutkintoon osallistujat, ole puuttunut tähän elinkeinoelämän tarpeiden vastaiseen epäkohtaan. Tampereen kauppakamari tosin on huomannut epäkohdan ja on kirjelmöinyt asiasta vuonna 2003 silloiselle tilintarkastuslakityöryhmälle.
Voidaanko siis suosituksena antaa jo työelämässä toimineille alaa harkitseville, että heidän tulisikin ensin hakea hyväksymistä tutkintoon osallistumiseen kauppakamarista ja tehdä valitushakemus valmiiksi odottamaan sen toimittamista pikaisesti valtion tilintarkastuslautakuntaan? Valitusprosessi ei saisi lykätä tutkintoon osallistumista yhdellä vuodella.
Joustamattomuus on korkea este alalle tuloon. Edellytämme lainsäätäjän tekevän asian eteen kiireellisesti jotain järkevää.