Tiedotus

Uutiset ja tiedotteet 2005

Tilintarkastusvelvoite ja KTM:n kolumni

3.5.2005

Vastine KTM:n toukokuun kolumniin

Kauppa- ja teollisuusministeriön internetsivuilla 29.4.2005 julkaistussa kolumnissa 'Pienten yritysten tilintarkastus – pakolla vai vapaaehtoisesti?' on käsitelty pienten yritysten tilintarkastusvelvollisuutta tarkoituksena oikoa ja välttää väärinkäsityksiä. Haluamme omasta näkökulmastamme oikoa ja selkeyttää kyseisessä kolumnissa esitettyjä väärinkäsityksiä ja ministeriön edustajien ajatuksia.

Ruotsissa on käyty keskustelua tilintarkastuksesta pienissä yrityksissä, mutta ei ole äskettäin tehty viranomaisten toimesta tutkimuksia. Suomessa tehdyt tutkimukset ovat päätyneet kannattamaan tilintarkastusvelvoitteen säilyttämistä kaikissa liiketoimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä. Käydyissä keskusteluissa on virheellisesti on puhuttu vain pienistä yrityksistä erittelemättä niiden yhteisömuotoa. Mielestämme pienet henkilöyhtiöt voitaisiin vapauttaa tilintarkastusvelvoitteesta. Harmaa talous on lisääntynyt ja elinkeinoelämä tarvitsee valvontaa, jotta yritykset voivat toimia samoista lähtökohdista. Tarkastettavien yritysten määrä ei kasva esitettyjen lukujen mukaisesti. Keskusteluissa ei ole myöskään otettu huomioon, että jos henkilöyhtiöt vapautetaan tilintarkastusvelvoitteesta, niiden tarkastuksista vapautuu resursseja. EU:n normien tarkoituksena on ollut poistaa turhaa monikerroksisuutta, mutta ei valvontaa kokonaan. Osakeyhtiölain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksissä tulisi ottaa huomioon myös verotusnäkökohdat, lähinnä osakeyhtiöstä henkilöyhtiöön siirryttäessä. Tilintarkastuslaki ja osakeyhtiölaki pitäisi saattaa voimaan pikaisesti ja samanaikaisesti.

Ruotsissa hallitus esittää tilintarkastusvelvoitteen säilyttämistä nykyisellään kaikissa osakeyhtiöissä

KTM:n kolumnissa on virheellisesti viitattu Ruotsin valtion teettämään selvitykseen pienten yritysten tilintarkastusvelvollisuudesta. Ruotsissa ei viranomaisten toimesta ole teetetty mitään kolumnissa mainittua selvitystä pienten yritysten tilintarkastusvelvoitteesta.

Sen sijaan Ruotsin hallitus on antanut äskettäin esityksen osakeyhtiölain muutoksista. Siinä hallitus esittää, että tilintarkastusvelvoite säilytettäisiin ennallaan eli kaikkiin osakeyhtiöihin pitäisi hallituksen esityksen mukaisesti edelleenkin valita hyväksytty tilintarkastaja.

Pk-yritysten tilintarkastuksista Ruotsissa käyty keskustelu on tapahtunut lähinnä samalla tasolla kuin syksyllä 2003 Suomessa, jolloin sekä Keskuskauppakamari että muutama suuri paikallinen kauppakamari tekivät tutkimuksen pk-yrityksille niiden halusta säilyttää tai poistaa nk. pakollinen tilintarkastus. Viimeksi mainittujen tutkimusten tulokset olivat selkeästi tilintarkastusvelvoitteen kannalla, lukuun ottamatta silloista Keskuskauppakamarin kyselyä. Keskuskauppakamari teki huhtikuussa 2005 uuden tutkimuksen, jossa yritykset aiempaa vahvemmin kannattivat tilintarkastuksen säilyttämistä pakollisena pk-yrityksissä.

Ruotsissa Keskuskauppakamarin tapaan lähinnä suuryhtiöitä edustava Svenskt Näringsliv teki ja julkisti tutkimuksensa pienten yritysten tilintarkastusvelvoitteesta keväällä 2005. Sen tutkimuksessa kustannuksista puhuttaessa sekoitetaan kuitenkin kirjanpito- ja tilinpäätös- sekä tilintarkastuskustannukset. Tilintarkastusvelvoitteen säilyttämisestä on Ruotsissa käyty keskustelua myös tilintarkastusalan sisäisesti lähinnä nk. kombiuppdrag -lähtökohdista. Ruotsista tänään saamamme tiedon mukaan keskustelu asiasta on nyt laantunut.

Suomessa pienet yritykset ehdotetaan vapaaksi kaikesta valvonnasta

KTM:n kolumnissa todetaan, että julkisuudessa olisi virheellisesti tulkittu tilintarkastuksen tai muiden neuvontapalvelujen kieltämistä. Tällaiseen viittaavaa väitettä ei ole missään esitetty. Sen sijaan nyt ollaan käytännössä esittämässä että pienet yritykset jätettäisiin vapaaksi kaikesta säännöllisestä valvonnasta. Verottajalla ja talousrikollisuutta valvovilla viranomaisilla ei ole resursseja valvontatyöhön.

Pk-yrityksiltä asiaa kysyttäessä ne ovat todenneet kannattavansa mieluummin kaikille lakisääteistä tilintarkastusta. Näin yritystoiminta tapahtuu samoista kilpailullisista lähtökohdista. Tällöin yrityksellä on myös mahdollisuus itse valita vapaasti oma riippumaton, korkeat ammattivaatimukset täyttävä asiantuntija, joka toimii pitkäjänteisesti yrityksessä. Toisin kuin esimerkiksi viranomaisten puolella, jossa asiantuntemus ei kohdennu yrityksen toimintaan yhtä kokonaisvaltaisesti kuin tilintarkastuksessa ja vaihtuvuus on yleensä suurempi. Viranomaistarkastus tapahtuu myös niin pitkän ajan kuluttua tilinpäätöksen vahvistamisesta, että sen yhteydessä havaittuja virheitä ei enää voida korjata ilman kalliita rangaistusmaksuja.

Pienet henkilöyhtiöt voitaisiin vapauttaa –ei osakeyhtiöitä

Suomea ja muita pohjoismaita yhdistävänä hyvän hallintotavan mukaisena perinteenä on, että tilintarkastusvelvoite koskee kaikkia osakeyhtiöitä. Suomessa perustavaa laatua oleva väärinkäsitys tapahtui pienten yritysten tilintarkastusvelvoitteen osalta jo uutta tilintarkastuslakia alunperin valmistelleessa työryhmässä, kun kaikki yritykset yhteisömuodosta riippumatta asetettiin tilintarkastusvelvoitteen osalta samalle viivalle. Aiheesta voidaan käydä asiallista keskustelua vain yhteisömuotokohtaisesti.

Kun yhteisömuotoja ei ole erotettu, on esiintynyt myös se väärinkäsitys, että hyväksyttyjen tilintarkastajien jo alkuperäiseen mietintöön liitetyssä eriävässä mielipiteessä perusteltu tilintarkastusvelvoite haluttaisiin ulottaa kaikkiin yrityksiin.

Suomessa on jo toimivat säädökset henkilöyhtiöistä. Mikäli yritys ei tarvitse riskipääomaa, henkilöyhtiö yhteisömuotona voisi myös hallinnollisesti kevyempänä olla sille osakeyhtiömuotoa sopivampi. Tällöin, jos kokorajat eivät ylity, myös tilintarkastus voisi muuttua vapaaehtoiseksi.

On aiheellista todeta, että tilintarkastusvelvoitteen säilyttäminen kaikilla osakeyhtiöillä ei täällä merkitsisi vaatimustason kiristämistä. Tältä osin nykytilaa jatkettaisiin siten, että maallikkotarkastukset muutettaisiin ammattilaisten tekemiksi.

Käytännön näkökohtien lisäksi kaikki teoreettisetkin näkökohdat puoltavat kattavan tilintarkastusvelvoitteen säilyttämistä pienissä toimivissa osakeyhtiöissä (ks. professori Jarmo Leppiniemen artikkeli Tilintarkastuslehden numerossa 2/2004).

Tilintarkastusvelvoitteen tulee koskea kaikkia toimivia osakeyhtiöitä, mutta että pienet henkilöyhtiöt voidaan tästä velvoitteesta vapauttaa. Se merkitsisi henkilöyhtiöiden osalta vaatimustason perusteltua keventävää muutosta.

Harmaa talous välttää valvontaa

Osakeyhtiöiden kohdalla ratkaiseva tilintarkastusvelvoitteen kattavuutta puoltava kriteeri on henkilöyhtiöistä poiketen osakepääoman määrään rajoittuva yleinen taloudellinen vastuu. Kasvottoman osakepääoman vastuu ei ole uskottavaa ilman riippumatonta ulkopuolista valvontaa, mikä rooli Suomessa perinteisesti kuuluu tilintarkastajille.

Tosiasiassa kysymys on järjestyneen yritystoiminnan peruspilarista, mikä yrityskoosta riippumatta suojaa aitoa yrittäjyyttä nostamalla epäterveeseen kilpailuun ryhtymisen kynnystä. Harmaata taloutta ei voida kokonaan poistaa, mutta pienten osakeyhtiöiden jättäminen tilintarkastusvelvoitteen ulkopuolelle merkitsisi jo harmaata taloutta hyödyntävien porsaanreikien tietoista avaamista. On ilmeistä, että harmaa talous hakeutuu sinne, missä se parhaiten voi välttää valvonnan riskin.

Harmaa talous on todellisuudessa lisääntynyt ja tulee entisestään lisääntymään rajojen avauduttua ja rajat ylittävän yritystoiminnan jatkuvasti kasvaessa. KTM:n kolumnissa viitatut tutkimukset on tehty nykyisen lainsäädännön perusteella toimivassa yritysympäristössä, jossa tietyt rajat alittavat yhtiöt voivat valita maallikkotilintarkastajan, jonka pätevyyttä, toimintaa tai hyvämaineisuutta ei millään tavoin tarkisteta tai valvota.

Tilintarkastajan valitsee yrityksen omistaja. Tähän liittyy se perinteinen väärinkäsitys, että tilintarkastaja valvoisi vain omistajan etuja. Tosiasiassa, valvomalla ensisijaisesti kulloinkin tilintarkastuksen kohteena olevan yrityksen etua, tilintarkastaja valvoo kaikkien yrityksen sidosryhmien etua riippumattomasti ja tasapuolisesti. Tämä ei edes kustannuskysymyksenä ole ristiriidassa aidon yrityksen omistajan etujen kanssa. Mitä paremmin kirjanpito on hoidettu, sitä helpommin myös tilintarkastaja selviää omasta tehtävästään. Lisäksi tilintarkastajien keskinäinen kilpailu pitää huolen siitä, että tilintarkastuksen kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Tarkastettavien yritysten määrä ei todellisuudessa kasvaisi

KTM:n kolumnissa annetaan se käsitys, että ammattimaisen tilintarkastuksen kohteena olevien yritysten määrä kasvaisi. Siinä ei kuitenkaan ole otettu huomioon sitä käytännössä esille tullutta seikkaa, että tilintarkastuksen nyt ollessa pakollinen kaikissa osakeyhtiöissä, moni valitsee jo nykyisin maallikon sijaan ammattilaisen.

Mm. Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan noin 58 % jätti valitsematta tilintarkastajan ja noin 90%:ssa tarkastamattomista yrityksistä todettiin kirjanpidon tason laskeneen merkittävästi. Esimerkiksi aloittavat yritykset pyrkivät säästämään kaikissa kustannuksissa. Juuri niiltä puuttuu taloushallinnon ja lakisääteisten velvoitteiden tuntemus. Yksi merkittävä syy siihen, että niin monet uudet yritykset lopettavat toimintansa ensimmäisen viiden elinvuotensa aikana on mm. tämän alueen osaamattomuus.

KTM:n kolumnin mukaan kaikkein pienimmät osakeyhtiöt vapautettaisiin hallinnollisilta lisävelvoitteilta, kun tilintarkastusvelvoitteesta luovuttaisiin. Tämä on kovin suosittu väite. Itse tilintarkastus ei tosiasiassa ole hallinnollinen rasite, vaan se koetaan yrittäjän tueksi juuri sen varmistamiseksi, että lukuisat erilaiset lainsäädännöstä johtuvat hallinnolliset ilmoitukset ja -velvoitteet on hoidettu oikein ja yritykselle ei näin aiheudu niistä rangaistuksia tai sakkoja. Rehellisyyden nimissä pitäisi myöntää, että muun byrokratian purkaminen on niin monimutkaista ja vaikeaa, että on helppoa nimetä tilintarkastus rasitteeksi ja sitten tyytyväisenä pyyhkiä kädet ja todeta: byrokratiaa on nyt vähennetty.

EU:n normien tarkoituksena moninkertaisuuden välttäminen

EU-normien sallima vapauttaminen tilintarkastusvelvoitteesta tarkoittaa sitä, että velvoitetta ei ole haluttu lisätä pakollisena vaatimuksena enää muun riippumattoman valvonnan päälle. Normeilla halutaan välttää ulkopuolisen valvonnan moninkertaisuus.

Koska Suomessa tässä tarkoitettuja muita ammattiryhmiä ei ole, niin pienten osakeyhtiöiden vapauttaminen tilintarkastuksesta itse asiassa olisi vastoin EU-normien alkuperäistä tarkoitusta. Uusien ryhmien luominen jo olemassa olevien tilalle tai niiden lisäksi ei ole järkevää.

Joissakin EU-maissa tilintarkastajien rinnalla toimii myös muita ammattiryhmiä (kuten esim. Saksassa veroneuvojat – Steuerberater), jotka seuraavat pieniä yrityksiä tilintarkastajan tavoin riippumattomin silmin yritysten hallintoon osallistumatta. Suomessa tilintarkastajan riippumattomuus on jo perinteisesti ymmärretty EU:n riippumattomuussuosituksen hengessä siten, että samassa yrityksessä kirjanpitäjä ei voi toimia tilintarkastajana eikä tilintarkastaja kirjanpitäjänä.

Miksi pieniä osakeyhtiöitä on niin paljon?

Vallitsevia olosuhteita on meneillään olevassa lainsäädäntötyössä tulkittu siten, että kun on paljon pieniä osakeyhtiöitä, niille asetettavia vaatimuksia tulisi kilpailusyistä keventää osakeyhtiölakia muuttamalla. Tässä työssä ei ole pohdittu sitä, miksi pieniä osakeyhtiöitä on niin paljon.

Syynä osakeyhtiöiden määrään ei ole osakeyhtiömuodon ylivoimaisuus yhteisömuotona, vaan se, että muut yhteisömuodot on aikanaan verotuksellisin ratkaisuin tehty kilpai-lukyvyttömiksi osakeyhtiömuodon kanssa. Käytännössä ei myöskään ole ollut toimivaa tapaa peruuttaa osakeyhtiömuodosta taaksepäin.

Alun perin verotuksen aiheuttamia ongelmia yritetään korjata muuttamalla yhteisölainsäädäntöä, vaikka tosiasiassa keskeisin tarve olisi kehittää verotusta eri yhteisömuotoihin nähden neutraaliksi siten, että osakeyhtiömuodosta luopuminen voi toteutua ilman veroseuraamuksia. Muuten koko uudistus jää tältä osin torsoksi.

Voimaantulo- ja siirtymäajat

Pienten toimivien osakeyhtiöiden tilintarkastusvelvoite tulee säilyttää, mutta maallikoista luopuminen tarvitsee siirtymäajan. Maallikoiden aikaisemmin alkanut tilintarkastustehtävä voidaan sen puitteissa saattaa loppuun. Nykyiset maallikot saisivat siirtymäaikana mahdollisuuden hankkia hyväksytyn tilintarkastajan ammattipätevyyden, jos he myös siirtymäajan jälkeen haluaisivat jatkaa tilintarkastajina.

Yhteisölainsäädäntöä muutettaessa verotus pitäisi korjata tukemaan taloudellisesti neutraalia tapaa luopua osakeyhtiömuodosta. Osakepääoman uusi vähimmäispääomavaatimus astuisi voimaan vasta sen jälkeen, kun edellä tarkoitetut valmiudet on ensin luotu. Siirtymäajan tulee olla riittävän pitkä, jotta yritykset riittävään harkintaan perustuen voivat tarkistaa yhteisömuotonsa joko toteuttamalla osakeyhtiönä osakepääoman korotuksen tai muuttamalla yhteisömuotonsa itselleen paremmin sopivaksi. Vasta näiden toimenpiteiden jälkeen on tarkoituksenmukaista jatkaa kaupparekisterin tehopuhdistusta hylätyistä yhteisöistä.

KTM odottaa EU:n nk. tilintarkastajadirektiivin vahvistamista Euroopan parlamentissa. Sen käsittely on viivästynyt lähinnä suuria listayhtiöitä koskevien erilaisten näkemysten johdosta. Kun EU-tasolla aletaan pohtia asioita ja niihin tulee uusia näkökohtia, Parlamentin vahvistus saattaa viivästyä vielä nyt suunnitellusta ajankohdasta hamaan tulevaisuuteen. Kuitenkin nk. yksityisiä yhtiöitä koskevat perussäännöstöt on jo nyt otettu huomioon tilintarkastuslakityöryhmän työssä ja tilintarkastuslaki voitaisiin hyvin vahvistaa näiden raamien puitteissa. Kiistanalaiset asiat voitaisiin jättää vahvistettavaksi myöhemmin. Kysymykset rotaatiosta, tilintarkastusvaliokunnasta ja vastuun rajoituksesta eivät ole liian vaikeita myöhemmin säädeltäväksi. Tärkeätä on, ettei koko suomalaista yrityskenttää ja tilintarkastajakoulutusta pidetä tämän vuoksi liian pitkään epävarmuuden tilassa.

Osakeyhtiölaki, kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki muodostavat sellaisen kokonaisuuden, että ne pitäisi säätää samanaikaisesti. Nyt ala elää melkoisessa epävarmuudessa jo kolmatta vuotta.