Tiedotus

Uutiset ja tiedotteet 2005

Riippumattomuus, objektiivisuus, ammattitaito

16.6.2005

Ossi A. Saarinen

HTM-GRM Info 2/2005

Viime päivien tapahtumat Suomessa ovat tuoneet muiden mukana tilintarkastajat julkisuuden valokeilaan. Ottamatta kantaa itse tapahtumiin, on syytä kerrata joitakin ammattimme peruspilareita.

Riippumattomuus on jälleen kerran tarkastelussa. Tilintarkastuspalvelujen käyttäjien ja suuren yleisön näkökulmasta sitä tarkastellaan toisin kuin ammattikunnan sisältä. Merkityksellistä ei silloin ole se mitä asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät. Tällöin saavat merkitystä ne olosuhteet, jotka antavat aihetta siihen, että objektiivisuus voi tarkastustehtävää suorittaessa vaarantua. Tilintarkastuslain 24§ luettelee tällä hetkellä voimassa olevat syyt. Kuitenkin myös monet muut syyt saattavat vaikuttaa epäilyjen syntyyn. Näitä voivat olla mm. olennainen muu liikesuhde, henkilökohtainen ystävyys, pitkä toimeksiantosuhde jne. Mm. EU:n komissio on perustanut tilintarkastajan rotaatiovaatimuksensa juuri pitkäaikaisen toimeksiantosuhteen vaaroihin.

Mitä sitten riippumattomuus tilintarkastustyössä on? Se ei voi olla täysin absoluuttista. Eihän tilintarkastajakaan elä umpiossa. Hän on myös riippuvainen tarkastuskohteen antamista tiedoista, eikä hänellä tuskin koskaan ole tilaisuutta tarkistaa kaikkea saamaansa tietoa. Tärkeintä kuitenkin on, että tilintarkastaja säilyttää kaikissa olosuhteissa ulkoisen uskottavuutensa. Toimintammehan on luotettavien varmennuspalvelujen tarjontaa.

On muistettava, että kaikki suomalaiset hyväksytyt tilintarkastajat noudattavat myös järjestöjensä IFAC-jäsenyyteen perustuen yhtenäisiä eettisiä riippumattomuusohjeita.

Objektiivisuus on myös vaikeata määritellä täsmällisesti tässä yhteydessä. Sehän perustuu tosiasiapohjaiseen päättelyyn, joka on vapaa asenteista ja henkilökohtaisesta näkemyksestä ja joka perustuu asialliseen ja tasapuoliseen harkintaan. Objektiivisuudella on myös se merkitys, että tilintarkastajan toimintaa ei aina voida moittia, vaikka hänen aikaisemmat johtopäätökset voitaisiinkin myöhemmin ilmi tulleen tiedon perusteella osoittaa vääriksi.

Ammattitaito ja huolellisuus ovat luonnollisesti tilintarkastajan työn peruselementtejä. Jo tilintarkastusalan suosituksetkin edellyttävät näitä ammatin harjoittajalta. Yksittäisen tilintarkastustehtävän osalta tämä merkitsee sitä, että aina tehtävää vastaanotettaessa tilintarkastajan on harkittava, onko hänellä riittävät ja ajantasaiset tiedot ja resurssit tehtävän huolelliseen suorittamiseen. Ammattitaitosäännös on yksi niistä perusteista, miksi hyväksytyiltä tilintarkastajilta vaaditaan jatkuvaa ammatillista koulutusta.

Väärinkäytökset, virheet ja niiden havaitseminen ovat nyt julkisuudessa alkaneen keskustelun eräs osa. Erottava tekijä väärinkäytöksen ja virheen välillä on niiden tahallisuus. Tilintarkastajan perustehtävänä on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, ettei tilinpäätös kokonaisuutena sisällä myöskään väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheinformaatiota. Tämän asiantilan todentamiseksi parhaat aseet ovat ammatillinen varovaisuus ja kunnollinen riskianalyysi sekä riittävät ajalliset ja materiaaliset resurssit. Yhdyn myös KHT Yrjö Tuokon julkisuudessa esittämään kannanottoon, että ”tilintarkastaja ei saa olla hyväuskoinen”. Kriittinen suhtautuminen asioihin on aina paikallaan.

Riippumattomien, objektiivisten ja ammattitaidolla laadittujen, luotettavien tilintarkastusten suorittaminen edellyttää yhteiskunnalliselta näkökannalta, että ainakin kaikki osakeyhtiöt ja osuuskunnat Suomessa tarkastetaan hyväksyttyjen, ammattitaitoisten tilintarkastajien toimesta.