Tiedotus
Uutiset ja tiedotteet 2005
Osakeyhtiölaki ja tilintarkastuslaki ovat tärkeä osa lainsäädäntökokonaisuutta
21.4.2005
lehdistötiedote
Tiedotustilaisuus eduskuntatalon lisärakennuksen auditoriossa
Osakeyhtiölaki on yleisin Suomessa käytetty yhteisömuoto, myös aivan pienessä yritystoiminnassa. Laskentatavasta riippuen pk-yrityksiä toimii Suomessa 130.000 – 160.000, joista varsin suuri osa on osakeyhtiöitä. Yhdistys haluaa viestittää pian hallituksen esitykseksi tulevasta täysin uudistettavasta osakeyhtiölaista eduskunnalle ja suurelle yleisölle, sen epäkohdista ja jopa vaaroista yhteiskunnalle.
–Valmistelutyössä ei ole harkittu osakeyhtiölain vaikutuksia kirjanpitolain ja tilintarkastuslain kannalta. Näitä lakeja ei saa käsitellä irrallisina ja täysin erillisinä. Se olisi suuri virhe, totesi HTM-tilintarkastajat ry:n puheenjohtaja Ossi A. Saarinen huolestuneena.
Nykyisen hallituksen yksi tärkeä painopistealue on varsin kunnianhimoinen yrittäjyyspolitiikkaohjelma. Menestymisen mahdollisuudet pitäisi luoda pk-yrityksille koko Suomen alueella. Meneillään olevalla lainsäädäntötyöllä ei saa vaikeuttaa yrittäjän asemaa ja toimintaa eikä tuottaa tuhoja muulle yhteiskunnalle.
–HTM-tilintarkastajat ry:n jäsenet tarkastavat vuosittain noin 60.000 yritystä, joiden joukossa on sekä aloittelevia että jo sukupolvenvaihdosikään kasvaneita yrityksiä, ja joiden pääosa on pieniä tai keskisuuria. Voimme melkoisella kokemuksella antaa mielipiteemme ja näkemyksemme lakien taloushallintoa koskevista ja siihen vaikuttavista asioista, jatkoi Ossi A. Saarinen. Tilintarkastajat ovat nähneet yrittäjiä ja yrityksiä sekä tuhoissa että menestyksissä. Sanotaan, että tilintarkastaja usein tietää jopa yrittäjän avioerosta ennen kuin hänen oma puolisonsa.
Uudistetussa osakeyhtiölakiesityksessä merkittävimpiä ongelmia tulevat aiheuttamaan seuraavat esityksessä uudistetuksi ehdotettavat asiat
- Tilintarkastus ja erityinen tarkastus
- Oman pääoman esitetty jaottelu
- Varojen jako ja maksukykykäsite
- Lähipiirin välisten liiketoimien sääntely
- Apportti- ja jälkiapporttisäännökset, omien osakkeiden panttaus
- Hallinto; yhtiöjärjestys, toimiala, pöytäkirjat, kyselyoikeus
- Osakeyhtiömuodosta henkilöyhtiöksi muuttaminen,veroseuraamuksiin ei ole esitetty korjauksia
Tarkemmat perustelut löytyvät yhdistyksen 17.9.2003 antamasta lausunnosta.
Pk-yrittäjällä ei ole talousasiantuntijoita työntekijöinä eikä omaa osaamistakaan taloushallinnon asioissa. Yrittäjä keskittyy varsinaisen toiminnan pyörittämiseen.
Eräs menestymisen edellytys on sellaisten asiantuntijapalvelujen saatavuus, joita ei voida olettaa yrittäjällä itsellään olevan. Asiantuntijapalvelujen täytyy olla luotettavia ja päteviä, helposti saatavia ja hyvän kustannus-hyötysuhteen omaavia.
–Tilintarkastajan keskeisinä tehtävinä on varmistaa, että taloushallinto on hoidettu oikein sekä vähentää ennalta taloushallinnon ja rahoituksen puolella olevia riskejä, korosti Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti. Hänen mielestään tilintarkastaja voisi myös auttaa yrittäjää ennakoimaan yritystoiminnan katvealueita.
–Talouden murros edellyttää yrityksiltä uudenlaista kilpailukykyä. Tilintarkastajien on perinteisten tehtäviensä lisäksi toimittava myös eräänlaisena unilukkarina jatkuvuuden edellyttämien muutosten aikaansaamisessa, esitti vuorineuvos Jere Lahti.
Kauppa- ja teollisuusministeriössä työskennelleen Tilintarkastuslakityöryhmän mietinnön perusteluissa todetaan, että ”tilintarkastajalla on jopa velvollisuus” neuvovaan ja ohjaavaan toimintaan pk-yrityksissä.
–Tilintarkastajan tehtävänä on myös täydentää sitä aukkoa, joka mahdollisesti on pk-yrityksen henkilöstön tietotaidossa, vahvisti HTM-tilintarkastajat ry:n puheenjohtaja Ossi A. Saarinen. Näitä pienempiä yhtiöitä tarkastavat pääsääntöisesti keskisuuret ja pienet tilintarkastusyhteisöt ja yksittäiset tilintarkastajat.
Esityksessä mm. osakeyhtiön kaikki vapaa pääoma olisi vapaasti jaettavaa, kunhan yhtiö säilyttää maksukykyisyytensä. Kuulostaa yksinkertaiselta ja loogiselta, mutta miten mitataan tämä maksukykyisyys ja sen puuttumisen alkaminen? Saman aikaisesti kuitenkin voidaan yrityksen omaisuutta arvostaa tilinpäätöshetken mukaan - ja tarpeen mukaan yliarvostaa ja lisätä vapaan pääoman määrää. Asiantuntijat ja etenkin konkurssioikeudenkäynneissä mukana olleet tietävät, mistä on kyse. Kun realisoitumattomia voittoja voidaan jakaa, merkitsee se helposti yhtiön ajautumista maksukyvyttömyyteen. Tilintarkastajan oletetaan mahdollisessa konkurssitapauksessa pystyvän määrittelemään maksukyvyttömyyden alkamishetken. Esitetyillä säännöksillä se ei ole mahdollista ja tällaiset säännökset tulevat johtamaan vahingonkorvausvaateisiin.
Tilintarkastuksen jatkuminen verhottu vapaaehtoisuudeksi.
Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjyysprofessori Arto Lahti on todennut, että Suomessa tulisi panostaa yrittäjien oikeusvarmuuden kannalta elintärkeisiin governance -palveluihin, joista keskeisiä ovat tilintarkastus- ja tilitoimistopalvelut sekä asianajotoimistojen palvelut.
Tilintarkastuslakityöryhmän esityksessä harkitaan pk-yritysten "vapauttamista" tilintarkastuksesta. Käytännössä tämä merkitsee riippumattoman ulkopuolisen taloushallinnon asiantuntijan lausunnoista ja neuvoista luopumista. Se on esityksessä verhottu vapaaehtoisuuden varaan. Vapaaehtoisuus ei ole kuitenkaan muualla toiminut toivotulla tavalla. Mm. Isossa-Britanniassa 58 % yrityksistä ei enää valinnut tilintarkastajaa, kun yrityksiä 'vapautettiin' tilintarkastusvelvoitteesta. Vapautetuista yrityksistä noin 90 %:lla todettiin kirjanpidossa vakavia puutteita. Jos sama suhde pätee Suomessa, 'vapauttaminen' merkitsisi noin 35.000 yrityksen luopumista ammattimaisesta tilintarkastuksesta ja jos otetaan mukaan maallikkotarkastukset, lukumäärä kasvaisi 75.000-93.000:een.
Lähes kaikki luottolaitokset pitävät Isossa-Britanniassa ammattilaisten tarkastamia tilinpäätöksiä luotonsaantia edistävänä tekijänä. Tilintarkastajan mukana olo vaikutti yrityksen luottokelpoisuuteen ja lainarahan hintaan.
Verotus vääristyy ja kirjanpitoon tulee vakavia puutteita.
Kuten kaikki hyvin tietävät, verojen maksu ja mm. arvonlisäverojen maksut sekä muut lakisääteiset työnantajamaksut perustuvat tilinpäätöstietoihin. Jos edellä mainitun laskelman mukaisesti kirjanpidon ja tilinpäätöksen taso laskisi 90 %:lla tarkastamattomista pk-yrityksistä, mitä tapahtuisi yhteiskunnan keräämille maksuille?
Näiden lakiuudistushankkeiden vaikutuksista on käyty hämmästyttävän vähän julkista keskustelua. Se varmaankin osoittaa, miten vaikeasti hahmotettavista asioista ja niiden seuraussuhteista tässä on kyse.
Yritysten kustannukset nousevat, jos tilintarkastusvelvoite poistetaan.
Tilinpäätöstietojen käyttäminen myös muiden tahojen kuin verottajan ja viranomaisten toimesta jatkuu. Mm. rahoittajat, tavarantoimittajat ja monet muut edellyttävät tilintarkastettuja tilinpäätöksiä myös pieniltä yhtiöiltä. Kuten edellä on mainittu kustannukset nousevat, jos tilinpäätöksiin ei voi luottaa.
Lainsäädännön muutos tältä osin vaikuttaa myös siihen, että pienet paikalliset tilintarkastustoimistot ovat usein olleet häviäjiä ja tarkastukset ovat siirtyneet suurille kansainvälisille tilintarkastusyrityksille.
Toimijoiden vähentyessä ja jos toimeksiannot siirtyvät suurille tilintarkastusketjuille, tilintarkastusten hintataso nousee merkittävästi. Näin voidaan päätellä Pasi Horsmanheimon ja Maj-Lis Steinerin kirjan Tilintarkastus - asiakkaan opas ja KTT Lasse Niemen tutkimuksesta Esseys on Audit Pricing. Nämä kohonneet kustannukset jäävät tilintarkastusvelvollisuuden piiriin jääneiden kannettaviksi tai niiden, jotka käyttävät tilintarkastajan palveluita 'vapaaehtoisesti'.
Sekä yrittäjät että muut yhteiskunnan toimijat ovat sitä mieltä, että paikallisen yritysympäristön tunteminen on erittäin tärkeää tilintarkastuksissa. Jos tilintarkastusvelvoite pudotetaan pois pk-yrityksistä, heikkenee myös tilintarkastajien paikallistuntemus heidän tullessaan usein suurista keskuksista.
Minimipääomalla perustettu osakeyhtiö on harmaan talouden harjoittajan ja talousrikollisen tärkein työväline.
-Suomen 160.000 toimivasta osakeyhtiöstä noin 40.000 kuuluu luottotietoyhtiöiden tai verohallinnon luokittelemana korkeimpaan tai toiseksi korkeimpaan riskiluokkaan erilaisten maksuhäiriöiden, yrityksen taloudellista tilaa koskevien tietojen tai niiden vastuuhenkilöiden oman luottohistorian johdosta, totesi valtiovarainministeriön VIRKE-projektin projektipäällikkö Markku Hirvonen.
Osakeyhtiöitä ammatikseen perustavien yhtiökauppiaiden, epäluotettavien tai tehtävistään piittaamattomien [maallikko]tilintarkastajien ja ammattimaisten saattohoitajien avustuksella osakeyhtiö on helppo hankkia ja siitä pääsee myös helposti eroon niin, että yhtiön lyhyen elinkaaren aikana syntyneet velat ja vastuut jätetään maksukyvyttömien bulvaanien rasitteeksi. Kun kirjanpito on laiminlyöty tai hävitetty, asioiden selvittämiskustannukset nousevat siinä määrin, etteivät velkojat useinkaan vaivaudu edes hakemaan maksukyvyttömiksi saatettuja yhtiöitä konkurssiin.
Projektipäällikkö Markku Hirvonen jatkoi, että pienten osakeyhtiöiden tilintarkastuksesta luopuminen merkitsisi käsien pystyyn nostamista koko ongelman edessä.
Vaikka tilintarkastuksen ensisijainen tehtävä ei olekaan talousrikollisuuden ehkäiseminen, se palvelee myös tätä tarkoitusta. Tilintarkastus ennaltaehkäisee jo olemassa olollaan rikollisuuden mahdollisuuksia. Merkittävissä rahanpesutapauksissa tilintarkastajalla on myös ilmoitusvelvollisuus. Osan yrityksistä jäädessä kokonaan tarkastuksen ulkopuolelle, avautuu rikollisille varsin suuri aukko. Tutkimuksen mukaan Isossa-Britanniassa tilintarkastajat havaitsivat 45 % väärinkäytöksistä.
Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Eero Lehden mielestä pitäisi varmistua siitä, että kaikkia yrityksiä hoidetaan yhteiskunnan edellyttämin periaattein. Harmaa talous on sellainen merkittävä 'kustannusetu' epärehelliselle yrittäjälle, jolla rehellisen yrittäjän kilpailukykyä heikennetään. Eero Lehti edellyttää, että yhteiskunnan pitäisi pystyä karsimaan harmaata taloutta pois.
Alueellisuus kärsii, kun tilintarkastuksia siirretään lainsäädännöllä suurille kansainvälisille ketjuille ja heikennetään paikallisesti toimivien markkinoita. Ammattikorkeakoulujen vasta rakennetut opintolinjat vaarantuvat.
Suomalainen tilintarkastuskenttä on jakautunut kahteen päälohkoon. Suuret kansainväliset ketjut toimivat ensisijaisesti suurten yhtiöiden tarkastuksessa. Pääosa heidän lakisääteisestä tilintarkastustyöstään kohdistuu niihin yrityksiin ja konserneihin, jotka ovat IFRS-tilinpäätöskäytännön piirissä. Asiantuntemusta löytyy myös näiden yritysten omasta henkilökunnasta.
Pienempien yhtiöiden, joita on lukumääräisesti huomattavasti enemmän, tarkastussisältö kohdistuu suomalaisen tilintarkastusperinteen mukaisesti varsin kokonaisvaltaisesti yrityksen koko toimintaan. Näissä yrityksissä tarkastusmenetelmien pitää olla paljon enemmän keskustelevia ja opastavia.
Tilintarkastusvelvollisuuden poistaminen kaikkein pienimmiltä yhtiöiltä merkitsisi tilintarkastuskohteiden vähentymistä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella se johtaisi alueellisen eriarvoisuuden lisääntymiseen.
–Vähentyvien tarkastuskohteiden myötä tilintarkastajien määrä pienemmillä paikkakunnilla vähenisi ja lopuksi niiden, jotka jäisivät tilintarkastusvelvollisuuden piirin, olisi kutsuttava tarkastajat pääkaupunkikeskeisistä suurtoimistoista, kauhisteli puheenjohtaja Ossi A. Saarinen.
Suomeen on kehitetty viime vuosina kattava ammattikorkeakoulujen verkosto.
–Yhdistyksemme on yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa kehittänyt laskentatoimen ohjelmia niin, että tilintarkastusopintoja voidaan suorittaa useissa ammattikorkeakouluissa. Jos tilintarkastajien tarve keskittyy pääkaupunkiseudulle, merkitsee se silloin tarvetta ajaa alas luodut koulutusohjelmat. Tämä ei liene yhteiskunnalliselta kannalta haluttavaa eikä oikein suunnitelmallista, ensin rakennetaan ja heti puretaan.
Tilintarkastuslain uudistusta ei saa viivästyttää. Se liittyy läheisesti osakeyhtiölain uudistukseen. Molemmat on säädettävä yhtäaikaisesti ja nopeasti.
Osakeyhtiölakiluonnoksessa on lähdetty siitä, että tilintarkastusmääräykset tehdään tilintarkastuslain mukaan. Molemmat lakiehdotukset on tärkeää viedä läpi samanaikaisesti ja nopeasti yleisen epävarmuuden lopettamiseksi. Osakeyhtiölaissa pitäisi korjata sen räikeimmät epäkohdat, kuten osakeyhtiölakiehdotuksen 13. luku, jossa säädetään varojen jakamisesta. Osakepääoma pitäisi jakaa sidotun pääoman lisäksi jakokelvottomaan ja jakokelpoiseen vapaaseen pääomaan.
Hallituksen esitys uudistetuksi tilintarkastuslaiksi olisi tehtävä syksyn 2003 KTM:n työryhmämietinnön pohjalta korjattuna siten, että kaikki liiketoimintaa harjoittavat osakeyhtiöt ja osuuskunnat olisi edelleen pidettävä tilintarkastusvelvoitteen piirissä. Ei voida pitää hyvänä lainsäädäntömenettelynä sitä, että ensin säädetään kirjanpitolaki, joka mahdollistaa realisoimattomien voittojen tulouttamisen, sitten osakeyhtiölaki, joka antaa luvan jakaa ne osakkaille ja tämän jälkeen tilintarkastuslaki, joka vapauttaa osan näin päättäneistä yrityksistä riippumattoman tilintarkastuksen suorituttamisesta.