Tiedotus

Uutiset ja tiedotteet 2005

Muutoksia on tulossa; vaikutukset ammattiimme

26.8.2005

Ossi A. Saarinen

HTM-tilintarkastajat ry:n kesäpäivät Naantalissa

Aluksi

Tervetuloa vuoden 2005 kesäpäivillemme. Olemme tänään lähes maamme vastakkaisessa kolkassa kuin vuosi takaperin. Tämäkin kuvaa jäsenistömme laajaa levinneisyyttä ja mahdollisuutta palvella elinkeinoelämää koko maan alueella. Tämähän on yksi vahvuuksistamme.

Kulunutta toimintavuotta leimaa voimakkaasti työskentely ammattikuntamme toimintaympäristön hyväksi. On ilolla todettava, että niin eri ministeriöiden kuin muidenkin viranomaisten taholla yhdistyksemme on nyt otettu vastaan tasaveroisena ja asiantuntevana keskustelukumppanina. Vähäinen arvo ei ole myöskään sillä, että meillä on käsittääkseni huomattavan kansanedustajoukon tuki takanamme.

Mitä me olimme vuosituhannen vaihteessa ja mitä me olemme nyt?

Vuosituhannen alussa Suomessa oli noin 1600 hyväksyttyä tilintarkastajaa. Arvion mukaan heistä päätoimisia oli noin 800. Nyt auktorisoituja on noin 1500, joista arviolta 1000 on päätoimisia. Merkittävä muutos on siis tapahtunut ammattikunnan muuttumisessa päätoimiseksi. Suoritettujen tarkastusten osalta HTM-tilintarkastajat ovat suurin tilintarkastajaryhmä. Tämä selittyy sillä, että KHT-tarkastajat ovat pääosin suurten toimistojen palveluksessa ja tarkastavat harvalukuisempaa suuryritysten joukkoa. Tarkkoja lukuja ei ole käytettävissä Keskuskauppakamarin lopetettua tilastoinnin. Muutos on myös tapahtunut siinä, että tilintarkastajien työskentely yritysten parissa perustuu entistä enemmän asiakaskunnan rakenteeseen ja sijaintiin. Jäsenistömme, josta noin 70 % toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella, onkin hyvä yhdistelmä KHT- ja HTM- tilintarkastajia, joiden painopistealue on pk-yrityksissä. He edustavat perinteistä suomalaista tilintarkastustapaa, joskin joukostamme löytyy tarvittaessa jopa IFRS-tarkastuksien osaamista.

Muutokseen vaikuttaneet tekijät

Muutoksen taustalla on tietenkin ensisijaisesti ympäröivä yhteiskunta. Tilintarkastushan on palveluammatti ja sen olemassaolon oikeutus on ainoastaan eri intressiryhmien palvelutarve. Tarvitsijoita tosin on lukuisia alkaen omistajista ja päätyen esimerkiksi viranomaisiin, tavarantoimittajiin ja henkilöstöön. Läpinäkyvyyden vaatimus ja taloudellisen tiedon varmennus ovat entistä enemmän vaatimuslistalla.

Eräs merkittävä tekijä muutokseen on luonnollisesti media ja sen vaikutukset. Näkyvät uutiset Enron, Parmalat, Finance Credit, Töölön Matkatoimisto linjalla vaikuttavat alan houkuttelevuuteen työpaikkana. Usein tilanne on se, että johdon rikkeiden perusteella tilintarkastajat ”hirtetään ennenaikaisesti”. Esimerkki tästä on Arthur Andersen Yhdysvalloissa, joka kaatui konkurssiin, mutta tilintarkastajat saivat myöhemmin täysin vapauttavan tuomion kaikissa oikeusasteissa. Työpaikat vain menivät siinä välissä! Median valta on todella suuri. Tässä suhteessa myös jäsenistömme pitäisi pyrkiä omalta osaltaan vaikuttamaan niin, että tiedotusvälineissä erotetaan suomalaiselle yleisölle raportoitaessa globaalit ongelmat suomalaisesta pk-yritysten perustilintarkastuksesta.

Muutokseen tilintarkastajien lukumäärässä ja toimintatavassa ovat myös vaikuttaneet monet muut seikat. Tilintarkastustyön luonne on yhä kiihtyvällä vauhdilla muuttunut pelkästä kirjanpidon tarkastuksesta paljon kokonaisvaltaisemmaksi. Työsisältö on laajentunut, sen vaatimat perustiedot ovat laajemmat ja ennen kaikkea tietojen ajan tasalla pitäminen on tullut merkittäväksi osaksi jokapäiväistä toimintaa. Oman työn dokumentointivaatimukset ovat muuttuneet perinpohjaisimmiksi, eikä kenelläkään ole varaa laiminlyödä niitä. On onni, että 10 vuotta takaperin yhdistyksemme oli tarpeeksi kaukonäköinen aloittaakseen laajamittaisen laatukoulutuksen jäsenistöllemme, Se yhdessä nyt 5 vuotta pyörineen laadun tuki- ja varmistusjärjestelmän kanssa on selkeästi ”huoltanut” jäsenistömme osaamista niin, että voimme ylpeästi todeta olevamme kehityksen eturintamassa.

Usein on esitetty epäilys, että tilintarkastajia ei olisi riittävästi tulevaisuudessa. On totta, että ammattikunta ei ole lukumääräisesti lisääntynyt kovin nopeasti. Ne syyt, jotka ovat tähän vaikuttaneet, ovat kahdenlaiset. Ensinkin yhteiskuntaamme anglosaksisesta maailmasta tuleva vahingonkorvausmentaliteetti ei aina helpota päätöstä yrittäjäriskinotosta. Korkeakoulujen opetusohjelmat eivät pääsääntöisesti kannusta yrittäjä- ja palveluammatteihin. Lisäksi HTM- ja KHT-tutkintojen pääsyvaatimusten tulkinta Suomessa ohjaa tiedekorkeakouluista tulevat kokelaat ”Big four” toimistoihin, jotka ensisijaisesti tarvitsevat assistentteja, eivätkä tutkinnon suorittaneita tilintarkastajia. Nyt kuitenkin trendi on kääntymässä. Mm. Kauppakamari-instituutin kanssa perustamamme koulutusohjelma antaa uuden mahdollisuuden koulutuksen puolelta. Työharjoittelukysymys sitä vastoin on edelleen ongelma, jota pyrimme ratkomaan.

Trendi?

Muutosten ennustamisessa on yleensä kaksi koulukuntaa. Jotkut pyrkivät ennustamaan tulevaisuutta menneisyyden jatkumona. Toisten mielestä taas kyseessä on laidasta toiseen kulkeva heiluriliike. Jos ensimmäinen koulukunta on oikeassa, niin tilintarkastajien ammattikunta tulee pienenemään ja keskittymään. Toisen koulukunnan arvioiden perusteella taas tilintarkastajia tullaan tarvitsemaan ainakin aluksi yhä tiukkenevan kontrollin osasuorittajina. Ennustajaksi en ryhdy.

Tulevaan muutokseen vaikuttavat tekijät

Suomen tilintarkastusympäristön muutoksissa on kuitenkin havaittavissa selviä muutostekijöitä, joista otan esiin muutamia.

Liikkeenjohdon skandaalit meillä ja muualla johtavat ainakin aluksi tiukennettuihin tarkastusvaatimuksiin etenkin suuremmissa yrityksissä. EU- direktiivin salliessa neuvontapalvelut pienemmissä yrityksissä, on oletettavaa että tämän tyyppisten palvelujen kysyntä lisääntyy. Pyrimme lähiaikoina selvittämään missä määrin tällaisia palveluja tarjotaan tänään.

EU:n mallioppilaana Suomi tulee varmaankin totuttamaan nopeassa tahdissa kaikki EU-säädökset. Odotan todella, että tulevassa 8. direktiivin sovellutuksessa Suomi tulisi noudattamaan järkeviä tulkintaratkaisuja, eikä pyrkisi pilkuntarkkaan tulkintaan. Eurooppa ei ole yhtenäinen alue ja on myös syytä tulkita direktiivejä aivan niin kuin muutkin maat tekevät. Samoin toivoisin, että tilintarkastajien peruskoulutusvaatimusten osalta huomioitaisiin Bolognan prosessin esiin tuomat asiat. Myös kokemuspohjalle tulisi antaa tutkintovaatimuksissa sille kuuluva arvo, eikä tuijottaa pilkuntarkkoihin määräyksiin. Lopputuloksenhan pitää olla monipuolista tietämystä omaava tilintarkastajakunta, eivätkä yhdestä putkesta tulleet teoreetikot.

Merkittävin muutostekijäryhmä tulee tietenkin olemaan kotimainen lainsäädäntö. Nyt ”roikkumassa oleva” paketti (osakeyhtiölaki, tilintarkastuslaki, tilintarkastajain hyväksymisvaatimukset, ym.) olisi säädettävä mahdollisimman pian. Toistan myös edelleen yhdistyksemme kannan siitä, että kaikki liiketoimintaa harjoittavat osakeyhtiöt ja osuuskunnat olisi säilytettävä lakisääteisen tilintarkastuksen piirissä.

Emme kuitenkaan elä umpiossa. Maailmalta tulevat käytännöt vaikuttavat meihin. IFAC:n jäsenenä olemme sitoutuneet kaikkiin seitsemään ”Membership Obligationiin”, jotka sisältävät mm. laadunvarmistuksen ja standardien käyttöä koskevia ohjeita. Nämä ohjeet velvoittavat meitä jokaista. IAASB on suunnannut aktiviteettinsa ISA standardien selkeyteen ns. Clarity projektin kautta ja sieltä on myös tulossa uusia täsmennyksiä.

Muutosvaikuttajana ovat myös suuret tilintarkastusyhtiöt, jotka omalla tahollaan, mm pohjoismaisen KHT-yhdistyksen kautta, ovat pyrkimässä pk-yritysmarkkinoille. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myöskään siihen tapaan jolla pk-yrityksiä tarkastetaan, joskin omalta osaltani epäilen raskaiden järjestelmien soveltuvuutta suomalaisille pk-yrityksille. Me tarvitsemme Suomessa joustavan ja kustannustehokkaan tarkastustavan heille.

Myös pohjoismaisella kehityksellä on oma vaikutuksensa Suomeen. Ruotsissa käytiin pitkää keskustelua heidän osakeyhtiölakiesityksestään. Tilintarkastusvelvoite oli keskustelun kuumin kysymys. Huolimatta Svenskt Näringslivetin tutkimuksesta (joka oli tehty varsin kevyin perustein), Ruotsin hallitus säilytti tilintarkastusvelvollisuuden kaikissa osakeyhtiöissä.

Tanskassa keskustelu tilintarkastusvelvollisuusrajasta on vielä avoinna. Rajan nostoa ehdottaa teollisuusministeriön alainen virasto, jonka tiedetään olevan lähellä suurteollisuutta.

Myös Norjassa keskustelu tilintarkastusvelvollisuudesta on avoinna, joskin vastustus tilintarkastusvelvollisuudesta vapauttamiselle on varsin suuri.

Meidän osaltamme tilintarkastuslakityöryhmän vuoden 2003 esitys seisoo edelleen ministeriössä. HTM-tilintarkastajien edustajana tein yhdessä KHT-yhdistyksen kanssa eriävän mielipiteen. Suomen Yrittäjät tekivät asiallisesti samansisältöisen lausuman ja ovat sen jälkeen varsin selkeästi puolustaneet tätä kantaa. Käsittääkseni sekä useat korkeat virkamiehet että laaja kansanedustajajoukko ovat mielipiteemme kannalla.

Mahdollinen tulevaisuus

Mihin tämä kaikki sitten johtaa? Yksi asia on selvä, tilintarkastusta ja tilintarkastajia tullaan jatkossakin tarvitsemaan. Tosin työskentelytavat ja työn sisältö muuttuvat.

On ilmeistä että eri toimijoiden työnjako asiakaskunnan mukaan tulee entistä selkeämmäksi. Suuret tilintarkastustoimistot toimivat suuryhtiöiden parissa antaen emoyhtiöittensä tuotevalikoiman mukaisia palveluja. Pienten ja keskisuurien yritysten tilintarkastajina tulevat toimimaan sekä HTM- että KHT- tilintarkastajat, jotka ryhmittyvät ”HTM-brandin” alle ja työskentelevät koko maan alueella. Yhteistyö ja liittoutuminen kasvavat joko tilintarkastusyhteisöjen tai vapaamuotoisten yhteenliittymien kautta. Apulaisten käyttö lisääntyy ja kiinteähköjä erityispalvelujen hankintoja suoritetaan. Markkinointi tulee selkeämmäksi, palvelujen arvo ja kysyntä kasvaa. Samalla ammatin arvostus paranee ja ansiotaso sen mukana.

Kuitenkin meidän on myös muistettava, että me emme saa olla tässä kehityksessä ”ajopuuna”. Meidän tulee omalta osaltamme vaikuttaa kaikin mahdollisin keinoin siihen, että käsityksemme tilintarkastuksesta tulee selvästi esiin eri tahoilla, ja että kehityksen suunta on sekä meille tilintarkastusalan yrittäjinä että palvelutoimintaa harjoittavina tilintarkastajina otollinen. Vetoan tässä Teihin kaikkiin yhteisen tavoitteemme saavuttamiseksi.