Tiedotus

Uutiset ja tiedotteet 2005

Lainsäädäntö etenee - osakeyhtiölaki lähtee liikkeelle

01.10.2005

Ossi A. Saarinen

HTM-GRM Info 3/2005

Kauan odotettu lainsäädäntösuma lähti liikkeelle elo-syyskuunvaihteessa oikeusministeriöstä. Ikävä kyllä meidän ja monien muiden esittämiä toivomuksia, että koko talouspaketti käsiteltäisiin yhtenä kokonaisuutena, ei otettu huomioon.

Nyt olemmekin tilanteessa, jossa oikeusministeriö on lähettänyt osakeyhtiölakiehdotuksensa lopullisessa muodossa Eduskunnan käsittelyyn ja odottaa lain säätämistä niin, että se tulisi voimaan 1.9.2006.

Sitä vastoin kauppa- ja teollisuusministeriö pidättelee edelleen tilintarkastuslain uudistamista, vaikka vuonna 2003 valmistuneen työryhmämietinnön osalta ollaankin yleisesti varsin yksimielisiä. Kun tiedossa on myös se, että valmistelu sisältää jo lähes kaikki EU:n valmistelussa olevat direktiivimuutosasiat, ei viivyttelylle ole perusteita. Vähäisten korjausten myöhempi säätäminen ei lisää kohtuuttomasti virkamiestyötä. Sitä vastoin lain nopea säätäminen poistaa epävarmuutta talouselämän piirissä. Kun nyt kaikki 220.000 rekisteröityä ja noin 110.000 toimivaa osakeyhtiötä tulevat saamaan uuden osakeyhtiölain, olisi toivottava, että tilintarkastuslaki seuraisi samassa tahdissa. Erään keskustelukohdan, tilintarkastusvelvollisuuden, osalta olisi otettava mallia Ruotsin osakeyhtiölainsäädännöstä, jossa säilytettiin kaikilla osakeyhtiöillä tilintarkastusvelvollisuus.

Uutta osakeyhtiölakiehdotusta on viimeisessä muodossa korjailtu eri osin. Monet meidänkin esiin tuomat epäkohdat on esityksessä korjattu. Tätä kirjoitettaessa ehdotusta ei ole vielä pystytty täysin analysoimaan, mutta toivomme, että eduskuntakäsittely huomioi myös sekä pk-yrittäjien, että yhteiskunnan tarpeet lakia lopullisesti käsitellessään.

Kokonaislakipaketin viivästyminen aiheuttaa elinkeinoelämän yleisten odotusten epävarmuuden lisäksi myös muita haittoja. Tilintarkastajien jatkokoulutuksen sisältöjä on vaikea suunnitella, kun tulevasta toimintaympäristöstä ei ole tietoa. Erityisen ongelman muodostaa alalle aikovien opiskelijoiden epävarmuus, joka syntyy kahtaalta. Toisaalta he kysyvät työmarkkinoiden kehitystä 3-5 vuoden kuluttua ja toisaalta ihmettelevät näyttötutkintovaatimusten pikkutarkkuutta ja vierautta elävästä elämästä. Tilintarkastuslain
viipyminen näet myös viivyttää tilintarkastajien hyväksymisvaatimusten säätelyä ministeriössä. Keskuskauppakamarin aikanaan laatima muistio muutosehdotuskäsittelyn pohjaksi on jo pahasti vanhentunut mm. korkeakoulujen pistevaatimusten osalta ns. Bolognan prosessin kautta. Tilintarkastajakunnan edelleen kehittyminen käytännönläheisiksi elinkeinoelämän tukijoiksi vaatii myös selkeät ja nykyaikaiset lainsäädännölliset puitteet mahdollisimman pian.