TIEDOTUS
LAUSUNNOT 2009
(lausunto pdf-versiona)
LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI OSAKEYHTIÖN VAROJENJAON VEROTUKSEN SÄÄNNÖKSIKSI
Valtiovarainministeriölle 17.8.2009
Voimassa oleva verotusohje on toimiva
Verohallituksen 8.3.2007 antama verotusohje Dnro 206/345/2007 on ollut voimassa pari vuotta ja osoittautunut loogiseksi ja toimivaksi.
Ohjeessa on käsitelty erilaisia tilanteita, joissa SVOP eli sijoitetun pääoman rahasto on voinut syntyä. Osakeyhtiölain näkökulmasta tavallisin on tilanne, jossa osakkaat laittavat osakeyhtiöön oman pääoman sijoituksen osakeyhtiön toiminnan turvaamiseksi. Jos tällainen panos palautetaan tarpeettomana myöhemmin osakkaalle, kyseessä on verotuksessa luovutusvoitto -kaltainen tilanne. Saatu luovutushinta eli palautus vastaa alkuperäistä hankintahintaa eli sijoitusta. Kun luovutushinta ja hankintahinta ovat yhtä suuret, ei verotettavaa tuloa muodostu.Yhdistys kannattaa tätä verotusmenettelyä jatkossakin.
Sijoitetun pääoman rahasto on voinut muodostua myös osakeyhtiön sisällä erilaisten oman pääoman järjestelyjen kautta. Ohje lähtee siitä, että näissä tilanteissa seurataan ”jälkeä”, mistä varat ovat lähtöisin, ja verotus tapahtuu verovelvollisen näytön perusteella sen mukaan joko luovutusvoittoverotuksena tai osinkoverotuksena.
Yhdistys kannattaa tätä verotusmenettelyä jatkossakin. etenkin kun ”jäljen” rekisteröintitoimenpiteisiin on jo ryhdytty eli sijoituksista on osakeyhtiölain mukaisesti laadittu pöytäkirjat ja tehty merkinnät tasekirjoihin
Osinkotulon määritelmä
Näkemyksemme mukaan osingonjaon määritelmää (Laki tuloverolain muuttamisesta 33 a §) tulee muuttaa. Osingonjakoa tulisi näkemyksemme mukaan olla kaikki sellainen vapaan pääoman maksu, joka ei ole pääoman palautusta. Mikäli maksu todistettavasi on pääoman palautusta, tulee siihen soveltaa luovutusvoiton verotussäännöksiä.
Esitetty hakemusmenettely perustuu harkintaan
Hallituksen esitysluonnoksessa esitetty käytäntö varojenjaon verottamisesta luovutuksena hakemuksen perusteella ei ole kannatettava esitys. Yleisen oikeustajun mukaista ei voi olla sellainen käytäntö, jossa verottaja päättää yksittäistapauksissa sovellettavan käytännön. Harkinnanvarainen menettely voi johtaa sijoittajan osalta kohtuuttomuuteen. Yrittäjän / sijoittajan tulee sijoitusta tehdessään tietää miten sijoitusta kohdellaan verotuksessa.
Edelleen esityksessä säädetään, että mikäli yhtiöllä on osinkona jaettavissa olevia jakamattomia voittovaroja, varojenjakoa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ei voitaisi verottaa luovutuksena. Tämä ei yhdistyksemme mukaan ole kannatettavaa. Luovutuksena verottaminen tulee olla mahdollista riippumatta siitä, onko yrityksellä jaettavissa olevia jakamattomia voittovaroja vai ei.
Siirtymäsäännöksen puuttuminen ongelmallista
Osakeyhtiön varojenjaon verotusta säätelevien lakien muutosten on tarkoitus koskea varojenjakoja, joista on päätetty 1.1.2010 tai sen jälkeen. Reagointiaika pk-yrityksissä jää ehdottomasti riittämättömäksi. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sijoitettujen varojen nostaminen 1.1.2010 mennessä ei liioin ole yrityksissä mahdollista olevassa taloudellisessa tilanteessa.
Kysymyksessä on merkittävä verotuksen kiristyminen pk- yrittäjälle. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehdyt sijoitukset on tehty siinä uskossa, että sijoitus on palautettavissa ilman verovaikutusta.
Näkemyksemme mukaan, mahdolliselle muutokselle tulee säätää kohtuullinen kolmen vuoden siirtymäaika, jotta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sijoitetut varat pystytään haluttaessa/tarvittaessa maksamaan takaisin sijoittajille ilman verovaikutuksia, kuten alkuperäistä sijoitusta tehtäessä on ollut lainsäädännön tarkoitus.
Yhteenveto
Emme kannata hallituksen esitysluonnosta osakeyhtiön varojenjaon verotuksen säännöksiksi.
Kannatamme tällä hetkellä voimassa olevaa Verohallituksen 8.3.2007 antamaa ohjetta Dnro 206/345/2007:”Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen”.