TIEDOTUS

LAUSUNNOT 2009

( lausunto pdf-versiona )

HE 24/2009 vp HALLITUKSEN ESITYS UUDEKSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIKSI

Eduskunnan ympäristövaliokunnalle 11.6.2009

Olemme jättäneet kirjallisen kannanoton eduskunnan ympäristövaliokunnalle 10.6. Haluamme lisätä siihen alla olevat kuulemistilaisuuden jälkeiset lisäkommenttimme.

• Suurin osa asunto-osakkeenomistajista ei ole alan tilinpäätösten ja kirjanpidon tai asunto-osakeyhtiölain eikä verotuksen asiantuntijoita, vaikka se onkin kansalaisten suurin yksittäinen investointi, jota maksetaan lähes koko työelämän ajan.
• Kiinteistökantamme vanhenee ja remonttitarpeet sen mukana lisääntyvät räjähdysmäisesti aivan lähiaikoina, kun 1960-1980 lukujen talot tulevat korjausten alaisiksi. Ne tuovat mukanaan valtavia riskejä osakkaille ja vaativat hallinnolta ammattitaitoa ja luotettavuutta.
• Merkittävää on myös asunto-osakeyhtiöiden omistuspohjan muutos viime vuosina, kun sijoitusasuntojen määrä on lisääntynyt valtavasti eri puolilla Suomea. Omistaja ei tällöin yleensä asu samassa taloyhtiössä ja edellyttää hallinnolta sekä tilinpäätöksiltä luotettavuutta.
• Lakiesitykseen otettu ’ toiminnantarkastajan’ rooli (Luku 9, § 6-12) on lähes sellaisenaan ns. vanhasta tilintarkastuslaista, josta se poistettiin vasta kaksi vuotta sitten monia ongelmia tuovana (ent. ’maallikkotilintarkastaja’). Se on uudelleen lakiin tuotuna harhauttava sekä sekoittaa tehtävät tilintarkastajan toimintaan. Toisin kuin HTM- ja KHT-tilintarkastajien toimintaa, kukaan ei valvo toiminnantarkastajan pätevyyttä eikä vastuita virheistä. Toiminnantarkastajan toimintaan ei ole selvää ohjeistusta eikä yhdenmukaisuutta.
• Toiminnantarkastajan tehtävää ei tulla saamaan lakiesityksen muotoisena toimivaksi, kun jo hallituksen jäsenyyteenkään ei taloyhtiöistä löydy vapaaehtoisia halukkaita.
• HTM- ja KHT-tilintarkastajan vapaaehtoinen valinta on lakiesityksessä säädetty toteutuvaksi vain, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä. Säädös jättää ’mustan aukon’, jos osakas kuuluu vähemmistöön (ei omista 1/10 tai kuuluu alle 1/3 kokouksessa edustetuista äänistä). Näillä osakkailla on lähes olemattomat mahdollisuudet seurata hallinnon ja kirjanpidon oikeellisuutta.
• Osakkaat asetetaan eriarvoiseen asemaan, kun alle 30 asunnon yhtiöissä voidaan valita ’maallikko’ tarkastamaan hallintoa ja tilejä, tai mahdollistetaan sekin, ettei kukaan tee valvontaa. Raja on liian korkea. 30 asunnon taloyhtiö on jo kohtalaisen suuri.
• Osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on entistä tärkeämpää, että asunto-osakeyhtiöitä hoitavat ja valvovat ammattilaiset; ammatti-isännöitsijä ja ammattitilintarkastaja. Hallinnon hoidon ja valvonnan tasovaatimus vain kasvaa suurten korjausten ja hankkeiden myötä.

ESIMERKKI TARKASTUSKUSTANNUKSESTA

Pienen taloyhtiön HTM- ja KHT-tilintarkastus maksaa pääkaupunkiseudulla keskimäärin 500 - 700 euroa vuodessa (pääkaupunkiseudun ulkopuolella vähemmän), eli esim. pinta-alaltaan n. 1160 m2 taloyhtiössä tilintarkastuksen osuus on n. 0,03 - 0,05 euroa/m2/kk. Vrt. kirjanpitokustannukset n. 0,30 - 0,50 euroa/m2/kk. Sotkujen selvittämisen ja erityistarkastusten kustannukset ovat luonnollisesti suuremmat, koska myös vaadittava työmäärä on suurempi.

Lakiesityksessä (Luku 9, § 11) esitetään, että myös toiminnantarkastajalla on oikeus saada yhtiöltä palkkio ja muut tarkastuksesta aiheutuvat kulut. Kustannussäästöjä ei siis välttämättä synny lainkaan.

ESITÄMME LAKIESITYKSEEN MUUTOKSENA, ETTÄ

• tilintarkastaja on valittava, jos yksikin osakas niin vaatii ja että kaikissa 10 asunnon tai suuremmassa asunto-osakeyhtiössä on valittava HTM- tai KHT-tilintarkastaja;
• tilintarkastaja on valittava aina, kun yhtiössä on suuria korjaus- tai muita rahoitusta edellyttäviä hankkeita meneillään, jotta osakkaiden yhdenvertainen kohtelu varmistettaisiin;
• toiminnantarkastajan yksityiskohtaiset määräykset jätetään laista pois niiden toimimattomuuden johdosta. Sen sijaan yhtiökokous voi valita osakkaiden keskuudesta henkilön (osakastarkastajan?), jonka tehtävät yhtiökokous määrittelee.