TIEDOTUS
Tiedotteet ja uutiset
4.9.2009 Ossi A.Saarinen
Kesäpäivien avajaispuhe 4.9.2009
Vuosi sitten vietimme yhdistyksen kesäpäiviä Tallinnassa. Silloin odotimme huonon talouskehityksen varjostavan tulevaisuutta. Näin on todella käynyt. Vasta pari päivää sitten saimme kuulla, että työllisyys on jopa pääkaupunkiseudulla kääntynyt laskuun. Samoin monet muut indikaattorit osoittavat huonoon suuntaan. En kuitenkaan käy syvemmin tarkastelemaan taloustilannetta, koska meillä on hetken päästä erään maamme parhaista asiantuntijoista, toimitusjohtaja Sixten Korkman ETLA.sta kertomassa näkemyksistään.
Tilintarkastuksen alueella on myös kuluneen vuoden aikana tapahtunut paljon. Kansainvälinen kehitys monella alueella on meille samanaikaisesti sekä hyvää että huonoa. Finanssikriisin seurauksena yleinen ilmapiiri on selvästi muuttumassa kautta maailman kireämmäksi jopa siten, että odotuskuilu tilintarkastajien ja asiakkaiden välillä pyrkii suurentumaan,
On the International Scene we can see the standards rolling in – slowly but surely. The adaption of international standars create some problems in such economies like Finland. When the vast majority of enterprises is ”micro size” it is pretty hard to adapt the standards fully. EU has its ambitious ”simplification program. In our case it leads to increased bureucrasy in the field of audit. Our Institute has rececently translated the IFAC:s SME Audit Standards into finnish language.This will give us some help but I still welcome the use of common sense in the audit work when using the standars. This is especially true in case of micro enterprises.
Myös kotimaassa on tapahtumassa useita merkittäviä asioita. Tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä 2007 eduskunta lausui käsityksensä siitä, että Suomessa tarvitaan ainoastaan yksi hyväksytty tilintarkastajatutkinto. Professori Edward Andersson on nyt selvittämässä asiaa Työ- ja Elinkeinoministeriön toimeksiannosta ja tehtävän määräaika on tämän vuoden loppuun mennessä.
Valtion tilintarkastuslautakunta päätti tämän viikon alussa useasta merkittävästä linjanvedosta. Käsittääkseni vapaaehtoisia lausuntoja tilintarkastuskertomuksessa ei suositella, mutta niiden antaminen voidaan kuitenkin sallia. Lautakunta luki myöskin toimeksiantokirjeen standardien mukaiseksi hyväksyttäväksi vaihtoehdoksi. Kolmannella päätöksellään lautakunta myös rajasi tilintarkastajanimikkeen käytön ainoastaan ammattihenkilöille samaan tapaan kuin tilanne on jo kauan ollut asianajajien suhteen.
Uudistettu laadunvalvontajärjestelmä ottaa nyt ensi askeliaan. Uudistuksista merkittävin on tietenkin sen siirtyminen viranomaisvalvonnaksi, vaikka se teknisesti onkin kauppakamarilaitoksen hoidossa. Jäsenistömme kannalta suuri ”uutuus” on tarkastusten jako kahteen ryhmään asiakaskunnasta riippuen. Jako sinänsä on varsin looginen kun katsotaan ammattikunnan riskejä. Sitä vastoin paluu tietokoneavusteista perustarkastuksesta paperisiin lomakkeisiin on askel taaksepäin. Johtaja Kari Vainio tulee kertomaan meille lisää nykyjärjestelmästä.
Vähäinen asia ei myöskään ole nyt eduskunnassa oleva asunto-osakeyhtiölaki. Toiminnantarkastajainstituution ehdotettu perustaminen vaarantaa jopa monen yksityisen kansalaisen varallisuusaseman antamalla sattumanvaraisesti valituille ”maallikkotarkastajille” luotettavuusleiman, jolla ei ole perusteita. Vielä hullummaksi tilanne menee, jos jatkossa yhdistyslakiin tuotetaan samankaltaisia maallikkosäännöksiä. Toivottavasti eduskunta, joka siirsi asian ympäristövaliokunnan lisäksi talousvaliokunnalle, pystyy oikaisemaan ehdotetun lain.
Tilintarkastusala on tällä hetkellä kohtaamassa useita haasteita. Mikään niistä ei ole erillinen, vaan ne kaikki vaikuttavat toisiinsa.
Merkittävimmät haasteet ovat tilintarkastuksen sisällön ja kustannus - hyötysuhteen parantaminen. Tilintarkastus on pääsääntöisesti varmennuspalvelun suorittamista. Varmennetut tilinpäätökset palvelevat kaikkia intressiryhmiä mukaan lukien ympäröivä yhteiskunta. Neuvonta- ja palvelutoiminta tulee säilyttää tarpeellisena osana suomalaisen pk – yrityskentän asiantuntijapalveluja. Emme näe järkevänä tuoda Suomeen minkäänlaisia ”kevennettyjä” varmennuspalveluja.
Kustannus-hyötysuhteessa meidän tulee puolustaa standardien järkevää sovellusta Suomessa. Olemme koulutusohjelmassamme käyneet viime viikkoina läpi aikaisemmin mainittua pk – ISA standardia ja se on varsin hyvin sovitettavissa suomalaiseen käytäntöön. Jos joidenkin alan toimijoiden praktiikat merkitsevät raskasta ja kallista perusdokumentointia asiakassuhteen alussa, ei käytäntöä saa ulottaa tarpeettomasti alan kaikkiin toimijoihin.
Tutkintojen yhdistäminen tuli mainittua jo aikaisemmin. Uudistuksessa on keskityttävä siihen, että ”hyväksytty tilintarkastaja – nimikkeen” taso asetetaan sille tasolle, jota valtaosa asiakaskunnasta tarvitsee. Erikoistuminen esimerkiksi pörssiyhtiöihin, vakuutuslaitoksiin ja julkishallintoon voi hyvin tapahtua suurempien tilintarkastustoimistojen sisäisessä koulutuksessa. Tosiasiahan on, että ainoastaan alan suuret toimijat omaavat riittävät resurssit tämänkaltaisiin asiakassuhteisiin. Yhdellä tutkinnolla selvennetään myös alan kuvaa
Tilintarkastusvelvollisuus on suurempi kansallinen kysymys. Jos pyritään nostamaan tilintarkastusrajoja korkeammalle, merkitsee se vääjäämättömästi kansantalouden kustannusten lisäämistä verotarkastajien ja muiden kontrollimekanismien muodossa. Tutkimuksissa on todettu, että tilintarkastamattomat tilinpäätökset pääsääntöisesti johtavat kalliimpaan rahoituskustannukseen. Meidän tulee jatkossa tuoda esiin entistä voimakkaammin se, että tilintarkastus ei ole kustannus, vaan investointi liiketoimintaan. Ollessamme EU:n itärajalla meidän ei tulisi myöskään antaa liikaa mahdollisuuksia harmaalle taloudelle. Tilintarkastusvelvollisuuden rajakysymykset ovat aina sidoksissa kunkin maan lainsäädäntöön ja tapoihin. Tätä osoittaa mm. Norjassa vallitseva tiukka tilintarkastusvelvollisuus ja Ruotsin negatiivisen vastaanoton saanut rajojen nostoaikomus.
Tilintarkastajien riittävyys on nostettu keskusteluun tämän tästä. Mielestäni meillä on riittävästi kapasiteettia käytettävissä. Lisäresursseja tuovat mm. jäsenistömme siirtyminen yhä enemmän päätoimiseksi, apulaisten käytön lisääntyminen ja nopeutuvat työmenetelmät. Uhkana ovat lähinnä, palvelujen keskittyminen sekä maantieteellisesti, että toimijoittain ja työharjoittelumahdollisuuksien puute suurten toimistojen ulkopuolella. Viimemainittuun tarvittaisiin nimenomaan opetushallinnon, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Valtion tilintarkastuslautakunnan yhteistyötä. Tutkintoon pääsyn esteenä eri pitäisi olla harjoittelupaikkojen puute eikä yhteen kanavaan ohjaava järjestelmä. Parannuksien avulla voitaisiin taata alan palvelujen laajempi tarjontakirjo ja samalla välttää alan liika keskittyminen.
Huolimatta kaikista edellä luetelluista haasteista näen, että tilintarkastus koetaan yhteiskunnassa entistä tarpeellisemmaksi ja arvostetummaksi toiminnaksi. Ammattikunnan tulee nyt huolehtia laajasta ja laadukkaasta palvelutarjonnasta.
Näiden kesäpäivien yhteydessä on myös yhdistyksen historian ehkä tärkein vuosikokous. Pöydällä on ehdotus HTM-tilintarkastajien ja KHT-yhdistyksen yhdistymisestä Suomen Tilintarkastajat ry:ksi. Me olemme luonnollisen kehityksen tien päässä. Lähes kaikki tilintarkastajat tekevät samankaltaista työtä. Standardit muokkaavat sitä lisää. Eurooppalainen harmonisointi on jo ovella. Järjestöjen painopiste siirtyy enemmän ja enemmän edunvalvontaan. Tavoitteet ovat yhteneväisiä. Kustannukset nousevat, koska edunvalvonta tapahtuu enenevässä määrin Suomen ulkopuolella. Toimialarationointi edunvalvonnassa on tarpeen. Nyt meillä on tarjolla mahdollisuus siihen ja samalla voimme käyttää yhdistyksemme keräämät varat nykyjäsenistömme hyväksi. Tästä lisää kokouksessamme. Toivon, että keskustelette kesäpäivien aikana jo etukäteen aiheesta kollegoidenne kanssa. Asia sinänsä lienee tuttu, kun se on jo parin vuoden ajan ollut eri jäsentasoilla esillä.
Aikaisemmin mainittujen ohjelmien lisäksi meillä on tänään ja huomenna paljon monipuolista ohjelmaa, joka on pyritty sovittamaan ajankohtaisiin aiheisiin.
Haluan samalla käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää kaikkia yhdistyksemme jäseniä hyvästä yhteistyöstä saatuani tilaisuuden toimia yhdistyksen tehtävissä usean vuoden ajan. Tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja haastavia ja kaikki Te olette osaltanne auttaneet niiden suorittamisessa.