TIEDOTUS

Tiedotteet ja uutiset

2.6.2009 Ossi A. Saarinen

Yksi vai useampi tilintarkastajatutkinto?

HTM-GRM Info 2/2009

TEM on kutsunut professori Edward Andersson tilintarkastuksen kokonaisuudistuksen selvitysmieheksi 4.5.2009. Selvitysmiehen tulee arvioida, miten nykyistä kolmetilintarkastajakategoriaa (KHT-, HTM- ja JHTT-tilintarkastajat) käsittävää järjestelmää tulisi uudistaa. Selvitysmiehen tulee myös selvittää tarvetta kehittää tilintarkastajien valvontajärjestelmää, joka on hajautettu usealle eri toimijalle. Selvityksen tulee sisältää näihin liittyvät kehittämisehdotukset.

Kysymyksenasettelu: Mitä sitten tarvitaan jatkossa? Miten eletään kriisin jälkeen? Oikeiden, varmennettujen tilinpäätöstietojen tarve on entistä suurempi. Tilintarkastukselta odotetaan hyvien suomalaisten käytäntöjen säilyttämistä ja lisäarvon tuottamista asiakkaalle. Näitä tarvitaan erityisesti standardien soveltamisessa ja ammatillisen harkinnan käyttämisessä. Pelisääntöjen on oltava sellaiset, että ne kestävät nykyiset ja tulevat talouskriisit. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan tilintarkastajalta kokonaisnäkemystä. Numeroiden suurusluokka voi vaihdella, mutta perusasiat ovat usein yllättävän samankaltaisia. Työvälineiksi tarvitaan mm. pk–sovellusohjeita standardeista ja teknisiä työvälineitä, jotka toimivat joustavasti erilaisissa asiakasympäristöissä.

Tilintarkastajajärjestelmän haasteita Suomessa ovat alan keskittyminen suuriin ketjuihin, laaja maantieteellinen alueemme ja lisääntyvä avustajien käyttö, joka vaatii vahvaa työnopastusjärjestelmää. Koulutusputken uudelleen organisointi on välttämätöntä, jotta tarkastajakunnasta ei tulisi jatkossa liian homogeenista ja yrityselämästä irrallaan olevaa joukkoa. Jatkossa tuleekin kiinnittää huomiota eri asioihin keskittyvien tarkastajien kehittämiseen. Nyt olisi yhdessä eri koulutustahojen ja yritysten kanssa mietittävä mikä yhteiskunnan kannalta on tärkeää. Meillä tulee olla työpaikkakoulutuksen lisäksi sellaiset koulutus- ja harjoittelukanavat, jotka mahdollistavat ja houkuttelevat taloushallinnon tai julkishallinnon ammattilaisten siirtymisen tilintarkastukseen. On vahinko, jos tilintarkastajia tulee vain muutamasta kauppakorkeakoulusta ja muutamien työnantajien harjoittelupaikoista.

Toimivan tillintarkastajajärjestelmän tulee olla tehokas, erilaisten toimeksiantajien tarpeisiin soveltuva. Yhden perustutkinnon, jonka vaatimustaso tulee asettaa suurimman toimeksiantajajoukon vaatimusten tasolle, puitteissa on mahdollista työn ohessa erikoistua erilaisiin osa-alueisiin. Näitä voivat olla mm. listatut yhtiöt, julkishallinnon asiakkaat, tietyt toimialat, sähköinen liiketoiminta, asunto-osakeyhtiöt, kolmas sektori, jne. Itse tilintarkastustoimijoiden kannalta on tärkeätä, että nykyinen kaksinapainen järjestelmä, suuret toimijat – pienet toimijat, täydentyy keskisuurilla toimijoilla. Samanaikaisesti ammatin arvostusta on nostettava siten, että suoritustason työ tapahtuu pääosin ammattitutkinnon suorittaneiden henkilöiden toimesta.

Tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksien tulee tietenkin perustua edelleen EU:n direktiiveihin. Tutkintoon pääsy tulee tehdä helpoksi, mutta itse tutkinnon sisältövaatimus on pidettävä vaativana. Teoreettisena peruskouluvaatimuksena tulee olla korkeakoulututkinto, joskin riittävän väljät poikkeussäännöt tulee myös olla olemassa. Tämä koskee erityisesti työkokemuksen arviointia. Taloushallinnon ja tilitoimistojen tehtävissä voidaan saada paljon sellaista kokemusta, josta on hyötyä tilintarkastaja-ammatissa. Kun hyväksyntä perustuisi edelleen opintovaatimuksiin ja perustutkinnon näyttötutkintoon, tarvitaan ammatissa kehittymisen vuoksi edelleen velvoite jatkuvasta täydennyskoulutuksesta. Tämän ja työkokemuksen avulla perustutkinnon suorittanut tilintarkastaja voi kehittyä erikoisosaajaksi haluamallaan toimintasektorilla.

Yksi tutkinto on tarpeen monesta eri syystä. Palvelujen käyttäjät eivät tarvitse erilaisia tutkintoja, vaan erilaista osaamista. Selkeä tutkintorakenne houkuttelee opiskelijoita alalle. Tutkinto on hyödynnettävissä laajemminkin talouselämässä ja julkishallinnossa. Koulutus voidaan järkeistää ja samalla saada kansantaloudelliset resurssit tehokkaampaan käyttöön.

Hyvää kesää toivottaen,
Ossi A. Saarinen