TIEDOTUS
Lausunnot 2007
Yritysten liiketoimintaympäristön yksinkertaistamiseksi yhtiöoikeuden, tilinpäätösten ja tilintarkastuksen alalla
Oikeusministeriölle sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle 21.9.2007
Komission tiedonanto 10.7.2007, KOM(2007) 394 lopullinen
YRITYSTEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN YKSINKERTAISTAMINEN YHTIÖOIKEUDEN, TILINPÄÄTÖSTEN JA TILINTARKASTUKSEN ALALLA
Tilinpäätösten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen perustuu suuri osa Euroopan unionin sekä sen jäsenmaiden maksuista ja päätöksistä
Sääntely ei aina merkitse kilpailun rajoittamista, vaan tässä tapauksessa päinvastoin se antaa edellytykset yhdenvertaiselle kilpailulle markkinoilla. Järjestäytyneessä yhteisössä pitää olla tietyt peruspelisäännöt, jotta toimijat toimisivat samojen periaatteiden mukaan ja olisivat näin yhdenvertaisia mm. kilpailutilanteessa. Lainsäädännön ja sen noudattamisen julkisen valvonnan tarkoituksena on laittomuuksien estäminen ja myös virheellisten tietojen ennalta ehkäiseminen.
Kommentoimme tässä kirjelmässämme komission konsultaation keventämisehdotuksia lähinnä pk-yritysten tilinpäätösten ja tilintarkastuksen osalta mukaan lukien tilinpäätösten julkistamisen sekä komission ehdotuksen mikroyrityskokoluokan sisällyttämiseksi yhtiöoikeudellisiin direktiiveihin (Komission tiedonannon kohta 4 / liite 4, Pk-yrityksiä koskevat yksinkertaistamistoimet tilinpäätösten ja tilintarkastuksen alalla).
Korostamme, että tilinpäätöstietojen on oltava luotettavia, eikä luotettavuutta ja tietojen oikeellisuutta voida varmistaa liberalisoinnilla ja jättämällä ne markkinoiden vapaasti heiteltäviksi, ei Suomessa eikä muualla Euroopassa. Yhteiskunnan lukuisat tiedot ja maksut perustuvat tilinpäätöstietoihin ja elinkeinoelämän monet toiminnot niiden helppoon saatavuuteen.
Kansainvälistyminen ja toimintojen sähköistyminen luovat selkeästi suuria mahdollisuuksia yrityksille sekä hyvässä että pahassa. Kauppaa käydään sähköisesti ja rahansiirrot tapahtuvat nopeasti ja helposti.
Suomi on luotettavan maan maineessa kansainvälisesti. Jos näiden tietojen valvontaa aletaan liberalisoida, johtaa se piankin siihen, että mm. järjestäytynyt rikollisuus hakeutuu nopeasti tänne ja alkaa perustaa yrityksiä maahamme sekä toimia Suomesta käsin muualla, luotettavana suomalaisena yrityksenä ja konsernina.
Keventämispyrkimyksissä on suunnattava muuhun yrityksiä rasittavaan turhaan ja päällekkäiseen byrokratiaan.
KOMISSION TOIMINTAVAIHTOEHDOT
Uusien direktiiviesitysten kumoaminen, muuttaminen, laadun parantaminen, nykyisten säilyttäminen, modernisointi ja yksinkertaistaminen
Euroopan tason ja kansallista lainsäädäntöä on arvioitava aika ajoin ja muuttuvia olosuhteita vastaavaksi. Se ei sulje pois myöskään konkreettisten yksittäisten yksinkertaistamistoimenpiteiden käyttämistä.
Direktiivejä on tarvittaessa kumottava tai modernisoitava tai säädettävä uusia. Myös direktiiveihin liittyvien suositusten hyväksikäyttöä on harkittava.
Komission konsultaatiota tarkasteltaessa pk-yritysten lainsäädännön ja helpotusten näkökulmasta vaihtoehdoiksi annetaan nykyisen Euroopan tasoisen lainsäädännön keskittäminen vain rajat ylittävän toiminnan ongelmiin, yksittäisiin yksinkertaistamistoimenpiteisiin.
Edelleen konsultaatiossa esitetään, että nykyistä EU-lainsäädäntöä voidaan korjata joko pakottavaksi (joidenkin yritysten vapautuksen tai kaikki yritykset) tai sisällyttäen direktiiveihin optioita, jolloin niistä voitaisiin kansallisesti päättää sekä puhtaasti kansallisen lainsäädännön sallimisen.
Erityisesti julkistamis-, tilinpäätös- ja tilintarkastusdirektiivit edistävät oikeusvarmuutta, kun otetaan huomioon yritysten ja pääomien liikkuminen rajan yli sekä internetissä tapahtuva tiedottaminen ja liiketoiminta. Myös pk-yritykset harjoittavat rajojen ylittävää toimintaa yhä lisääntyvässä määrin, erityisesti naapurivaltioiden välillä, mutta laajemminkin.
PAKOTTAVA VAPAUTUS DIREKTIIVIEN NOUDATTAMISESTA
Kansalliset optiot pitää ehdottomasti säilyttää direktiiveissä. Pakottavia säännöksiä tietyn kokoisten yritysten vapauttamiselle ei saa ottaa direktiiveihin. Lisäksi Komissiolle voitaisiin harkita suosituksien antamismahdollisuutta tilinpäätösdirektiiveissä. Henkilöyhtiöiden käyttäminen pienessä toiminnassa osakeyhtiön sijaan pitäisi lainsäädäntötoimin mahdollistaa (Suomen lainsäädäntö).
Direktiivien kumoaminen tai pakottaminen direktiivien noudattamiseen vapautettavien yritysten osalta johtaisi monien täysin omien ja erilaisten kansallisten lainsäädäntökeksintöjen toteuttamiseen, eikä se tunnu oikealta vaihtoehdolta erityisesti, kun Suomeen ja Eurooppaan pyritään samanaikaisesti saamaan kasvuyrityksiä sekä lisäksi, jos otetaan huomioon pientenkin yritysten rajat ylittävä toiminta ja sen lisääntyminen.
Pakottavan vapauttamisen mukana syntyvät eri lainsäädäntökäytännöt myös aiheuttavat tilinpäätösten käyttäjissä ja laatijoissa sekaannuksia ja runsasta lisäkoulutustarvetta. (Esim. kirjanpitolainsäädäntöjä eri kokoisten yhtiöiden tai yhtiömuotojen mukaan).
EU:n jäsenmaksut perustuvat kansallisiin arvonlisäveromääriin, jotka puolestaan saadaan tilinpäätöksistä. Niiden oikea määrä saadaan vain mahdollisimman luotettavista tilinpäätöksistä.
Harmonisoinnin lisäksi direktiivit ovat myös usein EU-maille ohjaavia mm. uudet jäsenvaltiot. Pakottavan vapauttamisen sijaan ja optioiden lisäksi EU:ssa voitaisiin ajatella direktiivein ohella komission suosituksia erikseen sovittavista asioista.
Komission konsultaatiodokumentin ehdotuksen mukaan esim. pelkkä verotusta varten laadittu laskelma riittäisi pienen yhtiön tilinpäätökseksi. Suomessa noudatettavassa käytännössä veroilmoituksen tiedot ja tilinpäätöksen tiedot ovat jo nyt samat, joten kahta erillistä laskelmaa - tilinpäätöstä ja verolaskelmaa – ei meillä tarvitse tehdä, kuten monissa muissa maissa on asian laita. Näin ollen tämä muutos ei toisi yrityksille säästöjä. Kirjanpito olisi edelleen tehtävä ja veroilmoitus annettava.
Yrityskoon kasvaessa yritysten pitäisi vaihtaa kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöjä. Ne yritykset puolestaan, jotka eivät aiokaan kasvattaa toimintaansa aivan pienestä esim. muutaman hengen tai jopa yhden hengen toiminnasta suuremmaksi, voivat hyvin käyttää muuta yhtiömuotoa esim. henkilöyhtiötä nykyisin yleisimmin käytetyn osakeyhtiömuotoisen toiminnan sijaan. Tällöin myös niiden hallinnolliset velvoitteet ovat helpommat jo lähtökohtaisesti. Suomessa henkilöyhtiöiden verotus pitäisi saattaa yhdenvertaiseksi osakeyhtiöiden kanssa ja samalla korjata konkurssilainsäädäntöä. Näin saataisiin esteet henkilöyhtiöiden käyttämiselle poistettua ja pienten yritysten hallinnollista taakkaa pienennettyä.
TILINPÄÄTÖSDIREKTIIVIT
Nykyisten tilinpäätösdirektiivien säilyttäminen
Tilinpäätösdirektiivejä ei pidä kumota ja niissä on mielestämme ehdottomasti säilytettävä edelleen kansallinen päätäntävalta tietyn kokoisten yritysten kevennetyille tilinpäätöksille.
Voimassa olevissa tilinpäätös- ja tilintarkastusdirektiiveissä kansallinen päätäntävalta (direktiivien sallimat optiot ovat lyhennetty tase ja tilintarkastuksesta sekä toimintakertomuksesta vapauttaminen) on toiminut hyvin ja se pitää edelleenkin säilyttää. Tällöin voidaan ottaa huomioon kansallinen lainsäädäntöympäristö ja mahdollisten muutosten vaikutukset yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaan ja kustannuksiin.
Nykyinen kirjanpito- ja yhtiölainsäädäntömme on yhteensopiva em. direktiivien kanssa. Suomessa ei ole esiintynyt oleellisia direktiivistä aiheutuvia ongelmia kummassakaan lainsäädäntöalueessa.
Sen sijaan voidaan Euroopan tasolla ja kansallisesti arvioida, missä määrin kirjanpitolainsäädännön sallimia lyhennettyjä tilinpäätöksiä on otettu käyttöön ja miten tietoisia yritykset ovat tästä mahdollisuudesta.
Eurooppalainen tilintarkastajaliitto FEE on ottanut kantaa tilinpäätösdirektiivien korjaustarpeisiin, ks. tämän tekstin lopussa olevasta linkistä.
TILINTARKASTUS
Pienten yritysten tilintarkastusvelvoitteesta päättämisoikeus (-mahdollisuus) kansallisesti pitää edelleen säilyttää direktiiveissä. Tilintarkastusta ei saa kieltää pienissä yhtiöissä EU:n pakottavalla lainsäädännöllä. Vapauttamisen vaikutukset yhteiskuntaan pitäisi aina arvioida laaja-alaisesti ja oikein.
Suomessa on vasta muutama kuukausi sitten päätetty tilintarkastuslaista, missä säädetään tarkastettaville yrityksille kokorajat. Näiden kokorajojen alapuolella olevat yritykset vapautetaan tilintarkastusvelvoitteesta tietyin edellytyksin, mutta niissä voidaan kuitenkin mm. yhtiökokouksen päätöksestä valita tilintarkastaja, nk. vapaaehtoinen tilintarkastus.
Tilinpäätösdirektiiveissä annetaan optio kansallisesti päättää lyhennetystä tilinpäätöksestä sekä lisäksi vapauttaa tietyt rajat alittavat yritykset tilintarkastusvelvoitteesta. Yritykset voivat kuitenkin edelleen valita tilintarkastajan. Tilinpäätösten vahvistaminen luotettavan tahon toimesta perustuu sekä yritysten omiin että sidosryhmien ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tällainen kansallisesti päätettävä optio tulee mielestämme edelleenkin säilyttää.
Keskusteluissa mukana ollut mahdollisuus kieltää kansallisesti nk. vapaaehtoinenkin tilintarkastus tietyt rajat alittavilta yhtiöiltä ei ole järkevä eikä perusteltavissa eikä hyväksyttävissä.
Vaihtoehtoinen tilinpäätöksen vahvistaminen (review / light / limited assurance) ei, kuten nimikin jo sanoo, anna sidosryhmille riittävän luotettavaa vahvistusta tilinpäätöksen oikeellisuudesta eikä ole merkittävä säästö yritysten kustannuksissa.
Pienten yritysten tilintarkastuksesta on käyty runsaasti keskustelua ja etsitty muita varmennusmuotoja, koska on todettu, että kysyntää tilinpäätösten ja pientenkin yritysten taloudellisen informaation luotettavuuden varmistamiseksi riippumattoman tahon toimesta on selkeästi olemassa. Näille vaihtoehtoisille ’review’ tai ’limited assurance’ ehdotuksille ei ole esitetty kuitenkaan mitään oikeita perusteita, ei ajallisia säästöjä, ei varmennuksen tason, ei hinnan, eikä jatkuvan tarkastuksen suhteen (audit trail).
Tilintarkastusta on edellä mainituissa keskusteluissa arvioitu suurten kansainvälisten tilintarkastusketjujen suuryhtiöille tarkoitettujen raskaiden tarkastusohjelmien pohjalta ja päädytty esittämään ”uutta tuotetta”.
Pohjoismaissa on vuosikymmenien kokemus tilintarkastuksista pienissäkin yhtiöissä ja sen on todettu olevan mahdollista ja kustannustehokasta.
Tilintarkastuksen (full assurance / audit) tilalle on kehitteillä kevennetty varmennus eli tilinpäätöksen vahvistaminen pelkkien numerojen pohjalta (light / limited assurance). Täyden varmennuksen ja rajoitetun varmennuksen kustannuseroa ei kuitenkaan ole kyetty näyttämään eikä myöskään rajoitetun varmennuksen uskottavuutta / tarvetta. Englannissa otettiin käyttöön 90-luvulla nk. review -tarkastus pienissä yhtiöissä, mutta siitä luovuttiin hyvin pian, koska sille ei ollut kysyntää ja se vain sekoitti sidosryhmiä. Mielestämme ei ole järkevää tehdä samaa kokeilua uudestaan.
TIEDONANNON KOHTA 4
1. LUOKAN ’MIKROYRITYKSET’ OTTAMINEN KÄYTTÖÖN
Mikroyrityskokoluokan mukaan ottaminen tilinpäätös- ja tilintarkastusdirektiiveihin ei tuo mitään lisäarvoa, eikä sillä siten ole selkeää merkitystä pienten yritysten hallinnollisiin rasitteisiin.
Tilinpäätösdirektiivit antavat jo nyt mahdollisuuden kaikille tietyt rajat alittaville yrityksille päättää kansallisesti erilaisista helpotuksista (mm. julkistaminen, lyhennetty tilinpäätös, tilintarkastus, toimintakertomuksen jättäminen pois). Mielestämme tällainen optio pitää säilyttää direktiiveissä. Näin ollen uutta mikroyritysten raja-arvoa ei tarvitse ottaa direktiiviin mukaan. Olemme kommentoineet alla tilinpäätösdirektiivien soveltuvuutta pk-yritysten tilinpäätöksiin (lyhennetty tilinpäätös).
Samalla pitää kuitenkin muistaa, että EU:n komissiossa on erilaisia yrityskokomääritelmiä eri tarkoituksiin mikroyrityksille, pienille ja keskisuurille sekä suurille yrityksille. Näiden yhdenmukaistamista pitäisi harkita.
2. PK-YRITYKSIÄ KOSKEVAT RAJA-ARVOT
2.1 Raja-arvojen korottaminen ja helpotusten laajentaminen myös keskisuurille yrityksille
Pienen yrityksen ja keskisuuren yrityksen välisten rajojen korottamisen ja siitä johtuvien helpotusten vaikutukset pitää arvioida tarkoin ja monipuolisesti, koska ne heijastuvat tilinpäätösten helpotuksiin ja tilintarkastusvelvoitteeseen. Sama koskee keskustelun alaisena olevia helpotusten sallimista myös keskisuurille yrityksille. Kyseessä on pääosa eurooppalaisista yrityksistä, joilla on merkittävä yhteiskunnallinen, taloudellinen ja työllistävä rooli.
Helpotusten salliminen pienen yrityksen tilinpäätösdirektiivin mukaisten rajat ylittävien yritysten osalta (liikevaihto 8,8 milj, tase 4,4 milj. ja työntekijöitä 50) pitää harkita tarkoin. Keskisuuren yrityksen rajat ovat direktiivissä liikevaihto 35 milj, tase 17,5 milj. ja työntekijöitä 250
Mikäli tällaiseen ratkaisuun päädytään, pitää kansalliset optiot tilinpäätös-, tilintarkastus- ja julkistamisdirektiiveissä edelleenkin ehdottomasti säilyttää.
Komission tiedonannossa esitetään tilinpäätösten nykyisten keventämisrajojen nostamista keskisuurten yritysten tasolle. Näiden rajojen nostaminen direktiivissä sallii edelleen kansallisen päätäntävallan kevennysrajojen soveltamistasosta.
Uudet esitetyt rajat sallisivat suomalaisittain ja myös eurooppalaisittain hyvinkin suurille yrityksille helpotuksia tilinpäätöksen laatimisessa ja julkistamisessa. Ne voisivat laatia lyhennetyn tilinpäätöksen (mm. tase ja tuloslaskelma sekä liitetiedot).
Tilannetta pitää arvioida yhteiskunnan harjoittaman muun valvonnan tasoon sekä myös tilinpäätöksen ja verottajalle tapahtuvan raportoinnin suhteeseen.
2.2 Raja-arvojen ylittyminen ja direktiivin noudattaminen (2 v. – 5 v.)
Direktiivien vaatimusten käyttöönottoa raja-arvojen ylittyessä (pieni >> keskisuuri yritys) ehdotetaan muutettavaksi kahdesta vuodesta viiteen vuoteen.
Tiedonannossa perustellaan tätä pidentynyttä aikaa sillä, että kasvun vakauttaminen edellä mainittujen rajojen ylittävällä yrityksellä kestää usein yli 2 vuotta ja pysyvä ylittyminen kestää 5 v.
Tämän raja-arvon muutoksen vaikutukset pitää arvioida etenkin, jos pienille yrityksille annetaan samalla mahdollisuus hyödyntää muitakin yksinkertaistamistoimia.
2.3 Raja-arvojen mukauttamismenettely
Menettelyn muuttamisen vaikutuksia raja-arvojen päättämisen siirtämisestä neuvostolta komissiolle on arvioitava. Tiedonannossa ei ollut riittäviä selvityksiä eikä perusteluja.
3. PIENTEN YRITYSTEN VAPAUTTAMINEN JULKAISUVAATIMUKSISTA
Tuloslaskelman ilmoittamismenettely kaupparekisteriin pitää säilyttää kaikilla osakeyhtiöillä. EU-tasolla voidaan tehdä jäsenmaissa tarvittavia lisähelpotuksia (ilmoittaminen virallisessa lehdessä ja lyhennetty tilinpäätös), jotka jo Suomessa ovat käytössä.
Pienyrityksen tuloslaskelma on direktiivien ja kirjanpitolainsäädännön mukaan mahdollista antaa nk. lyhennetyssä muodossa, missä yritysten hinnoittelu yms. eivät yleisesti ottaen paljastu. Tietojen julkaisuvelvollisuuden poistaminen lisää yrityksen kustannuksia ja vaikeuttaa sen toimintaa monin tavoin. Lisäksi mm. tilaajaselvitystä koskeva lainsäädäntövelvoite (tilaajavastuulaki) hankaloittaisi yritystoimintaa huomattavasti, jos tietoja ei saataisi kaupparekisteristä.
Konsultaatiodokumentissa ehdotetaan yhtenä hallinnollisten toimenpiteiden ja kulujen säästövaihtoehtona julkistamisdirektiivistä kokonaan poistettavaksi mikroyritysten (tase 0,5 milj. / tuloslaskelma 1 milj./ 10 työntekijää) velvoite julkaista tilinpäätöstietoja. Toisena vaihtoehtona esitetään, että kaupparekisterin lisäksi pienten yritysten ei enää tarvitsisi julkaista tilinpäätöstietojaan nk. virallisessa lehdessä. Siinä esitetään edelleen, että kaupparekisteritiedot pitäisi olla sähköisesti saatavissa. Suomessa yritysten ei tarvitse julkaista tilinpäätöstietojaan virallisessa lehdessä ja tiedot voidaan toimittaa kaupparekisteriin sähköisesti. EU-tasolla edellä mainittuja helpotuksia pitäisi tehdä lainsäädäntöön niissä maissa, missä Suomen kaltainen käytäntö ei ole vielä mahdollista.
Tilinpäätöstietoja ja muita kaupparekisteritietoja käytetään lukuisiin eri tarkoituksiin yritystoiminnassa, niiden jättäminen kokonaan pois aiheuttaisi yrityksille ja niiden asiakkaille vain lisäbyrokratiaa ja kustannuksia mm. luottotietojen kallistumisena.
Suomessa on kehitteillä tilinpäätöstietojen tuominen kaupparekisteriin sähköisesti suoraan verottajalta. Tällöin pitäisi selvittää, mitkä tiedot sieltä toimitetaan kaupparekisteriin.
Kirjanpitolain mukaista helpotusta pienille yrityksille laatia lyhennetty tilinpäätös ja jättää toimintakertomus tekemättä ja rekisteröimättä ei Suomessa käytetä kovin laajasti. Yhtenä syynä ovat tarjolla olevat kirjanpito-ohjelmistojen puutteet, heikko tiedottaminen lyhennetyn tilinpäätöksen mahdollisuudesta ja tietoisuus siitä yrittäjien keskuudessa.
4. YRITYKSIÄ KOSKEVA VAPAUTUS, JOS ERITYISTÄ ULKOISTA KÄYTTÄJÄÄ EI OLE
Tiedonannossa käsitellään tämän otsikon alla tiettyjen keskisuurten yritysten hallinnollisten rasitteiden vaatimusten vähentämistä ja riskiperusteisen lähestymistavan omaksumista. Komission ehdottaa niille pieniä yrityksiä koskevaa menettelyä.
Asia vaikuttaa kovin keskeneräiseltä ja epämääräiseltä; miten ja kuka määrittäisi riskiperusteet ja miten ja kuka niitä valvoisi. Myös otsikointi vaikuttaa keskeneräiseltä. Jos yritys on keskisuuri ja sillä on 50-250 työntekijää ja sen liikevaihto on 8,8 milj.-35 milj. euroa ja tase 4,4 milj. – 17,5 milj., se on jo kokoluokaltaan ja toiminnaltaan niin suuri, että sillä on ulkoisia käyttäjiä ja merkitystä.
5. KAIKKIA YRITYKSIÄ KOSKEVAT YKSINKERTAISTAMISTOIMET
5.1 Konsolidointi
Ei optiota jäsenvaltioille olla vaatimatta tilintarkastettua tilinpäätöstä tietyiltä konsernin tytäryhtiöiltä
Tilintarkastusvelvollisuus pitää aina säilyttää myös konsernin tytäryhtiöissä.
Tarkastamaton tytäryhtiö antaa yritysjohdolle pelimahdollisuuden konsernin tilinpäätöksen manipulointiin ja heikentää tilinpäätöksen luotettavuutta.
Velvoitteen poistaminen heikentää huomattavasti velkojien asemaa, osakkeenomistajien oikeuksia ja yhdenvertaisuutta, konsernin tilintarkastajan vastuusta huolimatta. Tilinpäätöstietojen oikeellisuuden vahvistaminen puolestaan nostaa yrityksen kuluja, jos yritystä ei tilintarkasteta.
Tuoreet kansainväliset tilinpäätösskandaalit ovat hyvä esimerkki siitä, miten johto voi väärinkäyttää tytäryhtiöitä (mm. Parmalat).
Entä onko tehty arviota siitä, miten moni maa on jättänyt vaatimatta tilintarkastettua tilinpäätöstä konsernien tytäryrityksiltä koosta riippumatta?
Tytäryhtiön kirjanpito, IAS/IFRS:n vai – direktiivin mukainen
Tytäryhtiöiden kirjanpitokäytäntö voisi olla nykyisen kaltainen, eli ne saisivat laatia kokonsa mukaan edellytettävän tilinpäätöksen. IFRS-tilinpäätöstä niiltä ei tarvitse edellyttää. Mielestämme on riittävää, kun konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen yhteydessä tehdään tarvittavat korjaukset tytäryhtiön osalta.
5.2 Laskennallisen veron ilmoittaminen
Laskennallisen veron ilmoittamisvelvollisuus voidaan mielestämme poistaa keskisuurilta ja sitä pienemmiltä yrityksiltä.
5.3 Julkistaminen
Samoin voidaan luopua vaatimuksista koskien yrityksen perustamismenojen erittelyä ja nettoliikevaihdon erittelyä toimialoittain ja maantieteellisesti.
Muutoin julkistamista koskeva näkemyksemme on selvitetty yllä olevassa kohdassa 3.
LOPUKSI
Viranomaisten tiedonantovelvoitteet ovat suurin rasite pk-yrityksille
Eri viranomaiset vaativat monenlaisia päällekkäisiä yritysten toimintaan liittyviä raportteja ja lupia. Helpotuksia on etsittävä mm. siltä alueelta sekä Suomessa että Euroopan unionin alueella.
Mm. EK on kerännyt tiedonantovelvoitteita ’Yritysten määräpäivät’ kalenteriin. Siinä on lueteltu kaikkiaan 370 määräpäivää. Sen mukaan kaikille yrityksille pakollisia tiedonantoja on 50 - 60. Teollinen toiminta, ulkomaankauppa ja ulkomainen rahoitus lisäävät velvoitteiden lukumäärää.
Yritystoiminnassa on tarpeellisia ja välttämättömiä hallinnollisia velvoitteita. Tilinpäätösten oikeellisuus ja luotettavuus on yksi tällainen velvoite. Niihin perustuvat monet yhteiskunnan tarvitsemat tiedot sekä maksut ja tilinpäätösten oikeellisuuden varmistavat kustannukset ovat perusteltuja. Tilinpäätösten ja tilintarkastuksen poisjättämisellä tietyn kokoisilta yrityksiltä on merkittävä vaikutus EU:n talouteen ja omistajien lisäksi eri sidosryhmille kuten liikekumppanit, pankit/luotottajat, sijoittajat, työntekijät, ammattiyhdistysliikkeet, sekä julkishallinto.
EU:n komission konsultaatio englanniksi:
http://ec.europa.eu/internal_market/company/simplification/index_en.htm
EU:n komission esittelemä yksinkertaistamisohjelma:
http://ec.europa.eu/enterprise/regulation/better_regulation/index_en.htm
Eurooppalaisen tilintarkastajaliiton FEE:n kannanotto 17.4.2007:
http://www.fee.be/publications/default.asp?library_ref=4&content_ref=698