Tiedotus

Lausunnot 2007

Eduskunnan edellyttämä tilintarkastajien tutkintovaatimusten kehittäminen - kaikille tilintarkastajille yhteinen perustutkinto

Kauppa- ja teollisuusministeriölle

16.5.2007

Johdanto

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen tilintarkastuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 194/2006 vp) lukuun ottamatta lakiesitystä yhdistyslain muuttamisesta. Lait vahvistettiin 13.4.2007 tulevaksi voimaan 1.7.2007 (voimaan tulevasta tilintarkastuslaista käytetään jäljempänä lyhennystä UTilintL).

Eduskunta myös hyväksyi talousvaliokunnan mietintöön (TaVM 33/2006) sisältyvän lausuman 3, joka kuuluu seuraavasti:

”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viivyttelemättä tarpeelliset säännökset ja määräykset, joiden perusteella HTM- ja JHTT-tilintarkastajat voivat suorittamansa tutkinnon ja saamansa käytännön kokemuksen hyväkseen lukien täydentää pätevyytensä KHT- ja/tai HTM-pätevyydeksi ja vastaavasti KHT- ja HTM-tilintarkastajat JHTT-pätevyydeksi siirtymäkauden aikana ja että hallitus valmistelee yhteistyössä KHT-, HTM- ja JHTT-yhdistysten kanssa tilintarkastajien tutkintovaatimusten kokonaisuudistuksen niin, että kaikille tilintarkastajille on yhteinen perustutkinto, jonka jälkeen voidaan erikoistua ja suorittaa erikoistumistutkinnot.”

HTM-tilintarkastajat ry:n hallitus on asettanut Eduskunnan hyväksymän lausuman perusteella työryhmän tutkimaan mahdollisuuksia kehittää tilintarkastajatutkintoja lausuman mukaisesti ja esittämään ehdotuksen siirtymäajan asiaa koskeviksi säännöksiksi ja määräyksiksi.

Työryhmän puheenjohtajana on yhdistyksen puheenjohtaja revisioneuvos Ossi A. Saarinen ja jäseninä HTM Mirja Saarnia, toiminnanjohtaja Leena Aejmelaeus sekä KTT Veijo Riistama.

Työryhmä on perehtynyt tilintarkastuslain valmisteluiden ja nykyisten tilintarkastajatutkintojen vaatimusten lisäksi mm.

 -   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2006/43/EY/17.5.2006 tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta (jäljempänä tilintarkastusdirektiivi) sekä

 -  kansainvälisen tilintarkastajajärjestön (IFAC) International Education Standardiin nro 8 (Competence Requirements for Audit Professionals, July 2006, jäljempänä IES 8).

 Tässä yhteydessä on perusteltua mainita, että tilintarkastusdirektiivin 14 artiklan mukaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä menettelyistä, joilla hyväksytään jossakin toisessa jäsenvaltiossa hyväksytty lakisääteinen tilintarkastaja.

 Näissä menettelyissä ei saada vaatia muuta kuin vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkeammasta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä annetun direktiivin (89/48/ETY) tarkoittaman kelpoisuuskokeen suorittamista. Tässä kelpoisuuskokeessa saadaan arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tietämystä ainoastaan niistä kyseisen jäsenvaltion laeista ja muista säännöksistä, joilla on merkitystä lakisääteisen tilintarkastuksen kannalta. Tätä koskeva säännös on UTilintL:n 30 §:n 5 momentissa.

Tilintarkastusdirektiivin asettamat vaatimukset

Tilintarkastusdirektiivissä tilintarkastajien koulutukselle ja ammatilliselle tutkinnolle sekä hyväksymiselle asetetut vaatimukset on otettu huomioon UTilintL:ssa. Nämä vaatimukset sisältyvät direktiivin 6-14 artiklaan. Artiklassa 6 ilmaistun pääsäännön mukaan tilintarkastajaksi hyväksyminen edellyttää, että asianomainen on

• korkeakoulu- tai vastaavan kelpoisuuden saavutettuaan
• suorittanut teoreettisen opintokokonaisuuden ja
• tilintarkastusdirektiivin 10 ja 12 artiklan tarkoittaman käytännön harjoittelun sekä on lisäksi suorittanut
• jäsenvaltion järjestämän tai tunnustaman korkeakoulu- tai vastaavan tasoisen ammatillisen tutkinnon.

Ammatillinen tutkinto voidaan siten järjestää joko valtiovallan itsensä toimesta tai jonkun muun riippumattoman organisaation (esimerkiksi korkeakoululaitoksen) järjestämänä. Edellytyksenä viime mainitussa vaihtoehdossa on, että tutkinto on valtion tunnustama.

Tilintarkastusdirektiivin artikla 11 tarjoaa mahdollisuuden hyväksyä tilintarkastajaksi pitkähkön ammatillisen kokemuksen omaava henkilö, vaikka hän ei täytäkään (kaikkia) 6 artiklassa tilintarkastajan hyväksymiselle asetettuja vaatimuksia.

Kaikki direktiivin vaatimukset on otettu huomioon UTilintL:ssä.

Kansainvälisissä standardeissa (IES 8) asetetut vaatimukset

Otsikkostandardissa tehdään ero laskentatoimen ammattilaisen (professional accountant) ja tilintarkastajan (audit professional) välillä. Laskentatoimen ammattilainen määritellään henkilöksi, joka on jonkin IFACin jäsenjärjestön jäsen. Tilintarkastaja on laskentatoimen ammattilainen, joka vastaa merkittävistä menneiden kausien talouden informaatiota koskevista arvioinneista.

Tilintarkastajaksi ei kuitenkaan lueta asiantuntijoita (experts), jotka suorittavat tiettyjä rajallisia tehtäviä kuten verotukseen, informaatioteknologiaan tai arvottamiseen kohdistuvia tehtäviä tilintarkastuksen yhteydessä.

Laskentatoimen ammattilaisen ja tilintarkastajan ohella mainitaan myös tilintarkastusryhmän työtä johtava ja työstä vastuullinen tilintarkastaja (engagement partner), jolla on kokonaisvastuu tilintarkastusta koskevan toimeksiannon suorittamisesta ja sen perusteella tapahtuvasta raportoinnista ja jonka on auktorisoinut alan ammatillinen järjestö tai oikeudellinen taho taikka sääntelyelin.

Tilintarkastajan pätevyyttä koskevat normit sisältyvät standardin toiseen osaan (section). Ne eivät ole ristiriidassa tilintarkastusdirektiivin normien kanssa. Huomiota voi kiinnittää mm. tilintarkastajalta vaadittavan taitotiedon sisältöön, kun tilintarkastajalta edellytetään koulutusta

• vaativiin tilinpäätösten tarkastustehtäviin (audit of historical financial information at an advanced level)
• vaativiin laskentatoimen ja talouden raportoinnin tehtäviin (financial accounting an reporting at an advanced level) sekä
• koneelliseen tietojenkäsittelyyn (information technology).

Tilintarkastajatutkintoon pääseminen UTilintL:n mukaan

KHT-tutkinto

UTilintL:n 30 §:n 1 momentin mukaan KHT-tilintarkastajatutkintoon pääsemisen edellytyksiin kuuluu mm. ylempi korkeakoulututkinto (kohta 4) ja tehtävän edellyttämät laskentatoimen, oikeustieteen sekä muut kauppa- ja taloustieteelliset opinnot (kohta 5). Näistä opinnoista säädetään 3 momentin mukaan tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella. Lainkohdan 4 momentin mukaan mainituista vaatimuksista voidaan poiketa, jos tutkintoon hakeutuva

• on vähintään viiden vuoden ajan toiminut ammattimaisesti HTM-tilintarkastajana tai
• omaa vähintään seitsemän vuoden kokemuksen vaativista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä, joista määrätään tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella taikka
• lisäksi 1 momentin 6 kohdassa vaaditun kolmen vuoden vaativista tilintarkastuksen ja laskentatoimen tehtävistä hankitun kokemuksen sijaan omaa vähintään 15 vuoden kokemuksen vaativista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä, joista määrätään tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella ja
• on KHT-tutkinnon yhteydessä suorittanut hyväksytysti em. kohdassa 5 tarkoitettuja oppiaineita käsittelevät lisätehtävät, joista määrätään tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella.

HTM-tutkinto

UTilintL:n 31 §:n 1 momentin mukaan HTM-tilintarkastajatutkintoon pääsemisen edellytyksiin kuuluu mm. korkeakoulututkinto (kohta 4) ja tehtävän edellyttämät laskentatoimen, oikeustieteen sekä muut kauppa- ja taloustieteelliset opinnot (kohta 5). Näistä opinnoista säädetään 3 momentin mukaan tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella. Lainkohdan 4 momentin mukaan mainituista vaatimuksista voidaan poiketa, jos tutkintoon hakeutuva

• omaa vähintään seitsemän vuoden kokemuksen vaativista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä, joista määrätään tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella tai
• lisäksi 1 momentin 6 kohdassa vaaditun kolmen vuoden ammattimaisista tilintarkastuksen ja laskentatoimen tehtävistä hankitun kokemuksen sijaan omaa vähintään 15 vuoden kokemuksen ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä, joista määrätään tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella ja
• on HTM-tutkinnon yhteydessä suorittanut hyväksytysti em. kohdassa 5 tarkoitettuja oppiaineita käsittelevät lisätehtävät, joista määrätään tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella.

JHTT-tutkinto

JHTT-lain 9 §:n mukaan JHTT-tutkintoon pääsemisen edellytyksenä on mm. ylempi korkeakoulututkinto (1 momentin 1 kohta) sekä vähintään kolmen vuoden toiminta tilintarkastustehtävissä (1 momentin 4 kohta), josta vähintään kaksi kolmasosaa tilintarkastajan ohjauksessa (2 momentti). Lainkohdan 3 momentin mukaan mainituista vaatimuksista voidaan poiketa, jos hakija

• on suorittanut korkeakoulututkinnon ja omaa vähintään seitsemän vuoden kokemuksen vaativista julkishallinnon laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisista tehtävistä sekä vähintään kolmen vuoden kokemuksen tilintarkastuksesta tai
• on suorittanut korkeakoulututkinnon ja on toiminut vähintään 15 vuoden ajan ammattimaisesti julkishallinnon tilintarkastus- tai niihin rinnastettavissa tehtävissä.

Valtiovarainministeriön asetuksella on tarkemmin säädetty edellä mainittujen kokemusten sisällöstä.

Tilintarkastajan tutkintoon pääsemisen edellytysten kehittämisestä

Tilintarkastajatutkintoon pääsyn katsotaan nykylainsäädännössä olevan niin joustamatonta, että se vaikuttaa kielteisesti alalle hakeutumiseen. Nykyistä järjestelmää olisi työryhmän mielestä kehitettävä myös siihen suuntaan, että tutkintojärjestelmä vastaisi yritysrakenteita ja elinkeinoelämän jatkuvasti muuttuvia tarpeita.

Työryhmän käsityksen mukaan on perusteltua siirtyä Eduskunnan ehdottamaan yhtenäiseen tilintarkastajan perustutkintoon, josta seuraavassa käytetään nimitystä (hyväksytyn) tilintarkastajan tutkinto.

Jokaisella perustutkinnon suorittaneella olisi mahdollisuus suorittaa yksi tai useampi erikoistumistutkinto (ks. liite). Avoimeksi on jäänyt tätä kirjoitettaessa vielä se, nimitettäisiinkö hyväksytyn tilintarkastajan tutkinnon suorittanutta HTM-tilintarkastajaksi vai esimerkiksi hyväksytyksi tilintarkastajaksi tai laissa edellytetyn siirtymäajan umpeuduttua pelkästään tilintarkastajaksi, julkistalouden erikoistumisosan suorittanutta JHTT-tilintarkastajaksi ja yhden tai useamman muun osan suorittanutta KHT-tilintarkastajaksi.

Erikoistumisosan suorittaminen olisi tietenkin mahdollista ilmaista myös tilintarkastaja-ammattinimikkeeseen liitetyllä lyhenteellä. Nimitykseen vaikuttaa se, mitä muutoksia tutkintoihin tehdyt muutokset edellyttäisivät tilintarkastusjärjestelmään ja tilintarkastajien valvontaan. Jäljempänä on esitetty viimeksi mainituista seikoista suppea arvio.

Korkeakoulututkinto

Uuden tilintarkastuslain (UTilintL) 30 §:n mukaan KHT- tutkintoon ja lain julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista (467/1999, JHTTilintL) 9 §:n mukaan JHTT-tutkintoon osallistumisen edellytyksenä on, että asianomainen on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. UTilintL:n 31 §:n mukaan HTM-tutkintoon tulevalta edellytetään korkeakoulututkintoa.

Työryhmän käsityksen mukaan korkeakoulututkinto on perusteltua asettaa hyväksytyn tilintarkastajan tutkintoon osallistumisen edellytykseksi. Erikoistumistutkintoihin osallistumisen edellytykseksi tulisi asettaa joko ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä tai erikseen suoritetut UTilintL:n 30 §:n edellyttämät teoreettiset opinnot.

Teoreettiset opinnot

UTilintL:n 30 ja 31 §:n mukaan tutkintoon aikovan on suoritettava ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi ”tehtävän edellyttämät laskentatoimen, oikeustieteen sekä muut kauppa- ja taloustieteelliset opinnot” sen mukaan, kuin siitä säädetään tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella. JHTTilintL 9 §:n mukaan tutkintoon aikovan on suoritettava ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi ”muut vaadittavat opinnot”, joiden laajuudesta ja sisällöstä on säädetty tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksella.

KHT- ja HTM-tutkintoihin pääsyn edellytyksenä olevien teoreettisten opintojen sisällöistä ei tätä kirjoitettaessa ole mahdollista sanoa mitään täsmällistä, sillä voimassa olevassa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavista opinnoista mainittu kauppatieteellisistä tutkinnoista annettu asetus 139/1995 on kumottu valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista 794/2004, joka tuli voimaan 1.8.2005.

Esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulussa on tutkintojen rakenne uudistettu varsin perusteellisesti vuonna 2005. Kauppatieteiden kandidaatti- ja maisteriopinnot koostuvat koulutusohjelmista, joiden joukossa on mm. kandidaattitasolla ”Taloushallinnon koulutusohjelma”, jossa erikoistumisalueina ovat laskentatoimi ja yritysjuridiikka sekä englanninkielinen finance-erikoistumisalue. Maisteritason laskentatoimen koulutusohjelmassa erikoistumisalueina ovat tuloslaskenta ja johdon laskentatoimi.

Yllä mainittuihin koulutusohjelmiin on mahdollista sisällyttää kandidaattitasolla voimassa olevan tilintarkastuslainsäädännön mukaiset HTM-tutkintoon vaadittavat teoreettiset opinnot ja maisteritasolla vastaavasti KHT-tutkintoon vaadittavat teoreettiset opinnot.[1] 

Työryhmän käsityksen mukaan on perusteltua harkita tilintarkastuksen erikoistumisalueen sisällyttämistä taloushallinnon koulutusohjelmiin kandidaatti- ja maisteritasolla. Tähän erikoistumisalueeseen tietenkin sisältyy myös muiden erikoistumisalueiden kursseja, mutta se painottuu erityisesti tilintarkastusta koskeviin opintoihin. Tilintarkastuksen erikoistumisalueen opintokokonaisuus rakennetaan tilintarkastusdirektiivin 8 artiklan mukaisesti.

Edellä mainittuun asetukseen yliopistojen tutkinnoista 794/2004 on sitä vastoin viitattu valtiovarainministeriön asetuksessa julkishallinnon ja –talouden tilintarkastajan tutkinnosta ja tutkintoon vaadittavista opinnoista 1051/2005. Sen mukaan tutkintoon pääsyyn edellytetään

• laskentatoimen opintoja vähintään 60 opintopisteen (tai 35 opintoviikon) verran, joist
• vähintään 25 opintopistettä (tai 15 opintoviikkoa) on oltava julkisyhteisöä koskevista opinnoista

Opintojen tulee antaa riittävät tiedot kirjanpidon ja tilinpäätöksen periaatteista, tilintarkastuksesta sekä tuloksellisuustarkastuksen menetelmistä sekä julkisyhteisöjen meno- ja tulotaloudesta, budjetoinnista ja muista talouden ohjausjärjestelmistä sekä rahoituksesta

• oikeustieteen opintoja vähintään 35 opintopisteen (tai 20 opintoviikon) verran, joista
• julkisoikeuden opintoja vähintään 20 opintopisteen (tai 12 opintoviikon) verran
• osa Euroopan Unionin varainkäyttöä ja varainhoidon valvontaa koskevia opintoja sekä omaisuuden vaihdantaa tai muita sopimuksia koskevan oikeuden opintoja

Opintojen tulee antaa riittävät tiedot julkisyhteisöjen varainkäytön ja varainkäytön valvonnan oikeudellisesta sääntelystä, tehtävistä ja muutoksesta sekä julkisyhteisöjen varainhankinnasta.

• muita opintoja 25 opintopisteen (tai 15 opintoviikon) verran yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksenmukaiset opinnot seuraavissa oppiaineissa: hallintotieteissä, kansantaloustieteessä, tilastotieteessä sekä tietojärjestelmätieteessä.

Ehdotus tilintarkastajatutkintojen rakenteen ja sisällön sekä tilintarkastajien hyväksymisjärjestelmän uudistamiseksi

Tilintarkastajien potentiaalinen asiakaskunta Suomessa koostuu pääosiltaan pienehköistä ja keskisuurista yhteisöistä ja säätiöistä. Valtaosa kansallisista yrityksistä on pienehköjä osakeyhtiöitä.[2] Suomessa arvioidaan olevan yli 100.000 osakeyhtiötä. Kaikki tähän ryhmään luettavat yhteisöt ja säätiöt ovat kuitenkin kansainvälisen mittapuun mukaan pieniä yhteisöjä ja säätiöitä.

Yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä on vain noin 2.200. Suomen mittakaavassa suuryrityksiksi luettavia yrityksiä on niitäkin vain noin 300, joista ainoastaan harvat ovat kansainvälisiä.

Työryhmän ehdottama, Eduskunnan hyväksymän lausuman mukainen tutkintorakenne on tarkoituksenmukainen juuri potentiaalisen suomalaisen asiakaskunnan tarpeiden kannalta katsottuna.

Työryhmä ehdottaa edellä esitetyn perusteella, että Eduskunnan hyväksymän lausuman mukainen tilintarkastusdirektiivin vaatimukset täyttävä yhtenäinen ammatillinen tilintarkastajatutkinto ja sen jälkeiset erikoistumistutkinnot järjestetään pääsääntöisesti seuraavasti:

• kaikki tilintarkastajaksi aikovat suorittavat tilintarkastajan ammatillisen perustutkinnon, johon pääsemiseen edellytetään
• korkeakoulututkintoa ja sen yhteydessä tai erikseen suoritettuja tilintarkastusdirektiivin 8 artiklan ja siis UTilintL 31 §:n vaatimukset täyttäviä laskentatoimen, tilintarkastuksen, yhteisöoikeuden, vero-oikeuden ym. mainitussa artiklassa edellytettyjä teoreettisia opintoja sekä
• 10 artiklan mukaista kolmen vuoden käytännön harjoittelua, josta vähintään kaksi vuotta hyväksytyn tilintarkastajan tutkinnon suorittaneen henkilön valvonnassa ja ohjauksessa
• yhteen tilintarkastajan tutkintoon siirtymisen vuoksi tekee UTilintL 5 §:ssä tarkoitetut tilintarkastajan kelpoisuutta koskevat yhteisön ja säätiön kokorajat poistetaan
• erikoistumistutkintoon pääsemisen edellytyksenä on ylemmän korkeakoulututkinnon tasoiset joko tutkinnon yhteydessä tai erikseen suoritetut UTilintL 30 §:n edellyttämät teoreettiset opinnot ja vähintään yhden vuoden käytännön harjoittelu ao. erikoisalalla perustutkinnon suorittamisen jälkeen ao. erikoistumistutkinnon suorittaneen tilintarkastajan valvonnassa ja ohjauksessa[3]
• erikoistumistutkinto voidaan suorittaa tutkintoa suunniteltaessa tarkemmin määriteltävien toimialojen yritysten ja muiden talousyksiköiden tilintarkastuksessa.[4]

Alustavasti voidaan ajatella, että erikoistumistutkinto voidaan suorittaa

• vakuutusyhtiöiden
• luottolaitosten
• kansainvälisen konsernin
• pörssiyhtiöiden ja
• julkistalouden yksiköiden tilintarkastuksessa.

Erikoistumistarve on maassamme rajallinen, koska edellä mainituilla aloilla julkistalouden yksiköitä lukuun ottamatta on vain harvalukuinen määrä yrityksiä.

• Perustutkinnon ja erikoistumistutkintojen sisällöstä vastuussa oleva toimielin valmistelee tutkintotehtävät ja auktorisoi soveliaat yliopistot ja korkeakoulut järjestämään tutkintotilaisuudet. Samanaikaisia tutkintotilaisuuksia voisi olla esimerkiksi 3-4 kertaa vuodessa, perustutkintotilaisuuksia useammin kuin erikoistumistutkintotilaisuuksia. Perustutkinto voitaisiin ajatella suoritettavaksi nykyistä useammassa osassa. Tutkintokertojen frekvenssin lisääminen merkitsee sitä, ettei nykyinen Keskuskauppakamarin johdolla toimiva, puoliksi talkoovoimin toteutettu tutkintojärjestelmä enää ole mahdollinen.
•  Vain tilintarkastajan perustutkinnon suorittanut on oikeutettu käyttämään nimitystä (hyväksytty) tilintarkastaja.
• Erikoistumistutkinnon suorittanut on oikeutettu käyttämään (hyväksytty) tilintarkastaja-ammattinimikkeen yhteydessä asianmukaista erikoistumista osoittavaa tunnusta.
• Perustutkinnon ja erikoistumistutkinnon suorittanut saa hakea hyväksymistä ao. tilintarkastajia hyväksyvältä toimielimeltä.

Vaatimuksiltaan ja tutkintoon pääsemisen edellytyksenä vaadittavilta opinnoiltaan perustutkinto vastaisi nykyisen HTM-tutkinnon vaativuuden tasoa, mikä on EU:n tilintarkastajadirektiivin edellyttämä vähimmäistaso. Erikoistumistutkintojen vaatimustason tulisi vastata nykyisen KHT-tutkinnon vaatimustasoa. Näitä vaatimustasoja voidaan perustella edellä mainitulla suomalaisen tilintarkastuspalveluja käyttävän asiakaskunnan koostumuksella.

Edellä esitetyssä ehdotuksessa ei ole tavoiteltu tilintarkastajatutkinnon helpottamista, vaan painotus on tutkintoon pääsyn joustavuuden lisäämisessä. Työryhmän käsityksen mukaan viime mainitulla seikalla on merkitystä myös tilintarkastajan tutkinnon kiinnostavuuden kasvattamisessa.

Tilintarkastajan opintovaatimuksia ja tutkintorakennetta kehitettäessä on tietenkin perusteltua ottaa huomioon myös ammatinharjoittajien mahdollisuudet ammattinsa vapaaseen harjoittamiseen EU:n jäsenvaltioissa

Tilintarkastajatutkintojen yhtenäistämisen vaikutukset tilintarkastusjärjestelmään

Jos tilintarkastajatutkinnot yhdistetään ja yhtenäistetään Eduskunnan toivomalla tavalla, se lisännee edellisessä kohdassa mainituista syistä paineita tilintarkastusjärjestelmän kehittämisen ja hoitamisen sekä tilintarkastajien valvonnan siirtämiseen kauppakamarilaitokselta valtiovallalle.

Vastuu näistä asioista siirtyy silloin joko valtiovarainministeriölle tai kauppa- ja teollisuusministeriölle. Muista Pohjoismaista voidaan tällöin hakea mallia tilintarkastusjärjestelmän organisoinnille ja tilintarkastajien valvonnalle mukaan lukien laadunvalvontajärjestelmän yhdistäminen.

Siirtymäkauden aikaiset menettelyt

Talousvaliokunnan kolmannessa lausumassa kiinnitetään huomiota siihen, että UTilintL:n mukaisen siirtymäkauden aikana kehitetään tarpeelliset säännökset ja määräykset, joiden perusteella ”HTM- ja JHTT-tilintarkastajat voivat suorittamansa tutkinnon ja saamansa käytännön kokemuksen hyväkseen lukien täydentää pätevyytensä KHT- ja/tai HTM-pätevyydeksi ja vastaavasti KHT-, HTM-tilintarkastajat JHTT-pätevyydeksi”. Siirtymäkauden säännösten ja määräysten yksityiskohtainen määrittely on ilmeisesti perusteltua vasta, kun ollaan selvillä, millaiseksi pysyväksi tarkoitettu tutkintorakenne on tarkoitus muodostaa. Työryhmä ei ole myöskään käsitellyt edellä mainittuja UTilintL:n 30 §:n 4 momentissa tarkoitettuja lisätehtäviä.

JHTT-tilintarkastajan pätevyyden saavuttamiseksi hyväksytyt tilintarkastajat tarvitsevat lähtökohtaisesti julkistalouden ja –hallinnon teoreettisten opintojen täydentämistä. Kysymykseen tulevat ensisijaisesti julkisyhteisöjen suunnittelujärjestelmä ja budjetointi, julkisyhteisöjen tarkastustoimi, tuloksellisuuden mittaus ja arviointi, maksullinen toiminta, liikelaitoslainsäädäntö sekä näitä osa-alueita koskevat keskeiset säännökset, määräykset ja säännöt sekä lisäksi EU-lainsäädäntö tarkoituksenmukaisilta osin.

Vaikka JHTT-tutkinnon tutkintovaatimuksiin kuuluvat mm. yhtiölainsäädäntö, omaisuuden luovutusta koskeva lainsäädäntö, konkurssia ja velkajärjestelyä koskeva lainsäädäntö, verolainsäädäntö, liiketaloustiede, kansantaloustiede ja rahoitus, tilastotiede sekä yritysten taloushallinnon perusperiaatteet, niin ne kuuluvat vaatimuksiin vain ”julkisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa”. Teoreettisten opintojen täydennystarve koskee mainittujen tietojen saattamista yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastuksen edellyttämälle tasolle.

Muutokset tulisi saada jo vuoden 2008 tilintarkastajatutkintoihin.

Tämän muistion tarkoituksena ei ole puuttua nykyisin toimivien KHT-, HTM- eikä JHTT-tilintarkastajien asemaan. Siirtymäkauden aikana heille tulee tarvittaessa tarjota mahdollisuus erikoistumiseen joko hakemuksesta tai tutkinnon avulla. Tällöin voidaan ajatella, että ammattimainen kokemus jonkin erikoistumisalan tehtävissä toimivassa tilintarkastustiimissä tai erikoistumisalalla toimivan yrityksen taloushallinnon tehtävissä auttaisi erikoistumisen tunnustamista 

--------------------------------------------------------------------------------

[1] Korkeakoulujen laskentatoimen koulutusohjelmia voitaisiin ajatella kehitettäväksi Norjan mallin mukaan (Master i regnskap og revisjon, ks. esimerkiksi Handelshøyskolen BI:n ao. lukuvuoden 2006-2007 opintoesite).

[2] Tosin näiden joukossa on myös ulkomaisten konsernien tytäryrityksiä.

[3] Harjoittelun sisältöä koskevia vaatimuksia voitaneen ajatella kehittää oppisopimustyyppiseen suuntaan, jotta aloittelevan tilintarkastajaharjoittelijan työ ei liiaksi rajoittuisi ”reskontran täsmäyttämiseen“, kuten alan slangin mukaan tilintarkastuksen yksinkertaisimmat rutiinityöt määritellään.

[4] IES kohta 79: “Some entities operate in heavily regulated industries (such as banks and chemical companies). Laws and regulations governing financial statements may vary considerably in specific industries and environments. Furthermore, accounting treatments may differ, resulting different recognition and measurement practices.”

IES 8. kohta 80: ”It is not practicable to prescribe the additional knowledge required of those operating in specific industries. …”

Palaa tästä sivun alkuun