Tiedotus

Lausunnot 2007

JHTT-järjestelmän kehittämishankkeen loppuraportti

4.6.2007

Valtiovarainministeriö 

JHTT-järjestelmän kehittämishankkeen loppuraportissa on selkeästi kuvattu järjestelmän erityispiirteet sekä esitetty sen kehittämistarpeet. Julkishallinto poikkeaa olennaisesti yksityissektorin toiminnasta. Poikkeavuudet ovat luoneet perustan myös erilliselle tilintarkastusjärjestelmälle. Mielestämme JHTT-järjestelmään sisältyy kahdenlaisia osia.

Tilintarkastusaspekti JHTT-tarkastuksissa on varsin samanlainen kuin varsinaisissa tilintarkastuksissa. Sitä vastoin toimintaan sisältyvä tuloksellisuuden, budjettikurin, järjestelmien ja muiden vastaavien selvitysten osalta arviointitoiminnassa on samankaltaisuutta yksityissektorin sisäisen tarkastuksen kanssa. Tällaista tarkastukseen liittyvää toimintaa ei pidetä varsinaisena tilintarkastuksena. Arviointityön merkitys on luonnollisesti suuri.  Arviointityön hallitseminen antaa lisäeväitä julkishallinnon omistuksessa olevien yksiköiden varsinaisen tilintarkastuksen suorittamiseen.

Eduskunnan säätämä uusi tilintarkastuslaki astuu voimaan 1.7.2007. Se sisältää uusia muuttuneita määräyksiä mm. JHTT-tilintarkastajien valitsemiseksi (7 §) sellaisissa yhteisöissä ja säätiöissä, joissa kunnilla tai kuntayhtymillä on määräämisvalta.

Uuden tilintarkastuslain tavoitteena on JHTT-tilintarkastajien asiantuntemuksen käyttäminen täysimääräisesti hyväksi vastaisuudessakin mm. kuntakonsernin tilintarkastajana, mutta samalla sen tavoitteena on myös varmistua siitä, että kaikkien yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastus suoritetaan samanlaisia, tilintarkastusdirektiivin vaatimukset täyttäviä säännöksiä noudattaen. Edellä mainitussa tehtävässä toimivaan JHTT-tilintarkastajaan sovelletaan tästä syystä tilintarkastuslain säännöksiä. Uudessa tilintarkastuslaissa korostetaan ISA-standardeja noudattavia tilintarkastuksia sekä tiukkoja riippumattomuus ja esteellisyysnormeja.

Jotta JHTT-tilintarkastajien asiantuntemusta voidaan vastaisuudessakin käyttää hyväksi myös edellä mainituissa tehtävissä, eduskunta edellytti tilintarkastuslakia säätäessään sellaisten säännöksien ja määräyksien kiireellistä valmistelua, joiden perusteella JHTT-tilintarkastaja voidaan hyväksyä tilintarkastuslaissa tarkoitetuksi hyväksytyksi tilintarkastajaksi. Edelleen se katsoi, että uusissa määräyksissä tulee ottaa huomioon nykyinen JHTT-tutkinto ja JHTT-tilintarkastajan saama käytännön kokemus. Vastaavasti eduskunta katsoi, että myös KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisestä JHTT-tilintarkastajaksi on valmisteltava määräykset.

Yhdymme eduskunnan lausumaan, jonka mukaan tilintarkastajatutkintoja pitää viedä yhteneväiseen suuntaan. Tässä yhteydessä olisi järkevää perustaa yksi perustutkinto, joka oikeuttaa kaikkeen tilintarkastustoimintaan. Sen lisäksi tulisi olla erikoistumistutkintoja, joiden tarkoituksena pitäisi olla näyttö siitä, että asianomainen tarkastaja omaa tarkastuskohteen vaatimat osaamisresurssit.

Erikoistumistutkinnot eivät siten olisi yksinään tilintarkastajatutkintoja, vaan näyttöjä syventävistä opinnoista ja työkokemuksesta.  Erikoistumisalueena voisivat olla esimerkiksi pörssiyhtiöt, rahoituslaitokset, vakuutusyhtiöt ja julkinen hallinto. Erikoistumistutkinnot sisältäisivät vaatimuksena ylemmän korkeakoulututkinnon verran opintoja laskentatoimessa, oikeustieteessä jne. Sitä vastoin perustutkinnon teoreettinen koulutusvaatimus olisi korkeakoulututkinto.

Pohtiessaan tilintarkastuslain uudistamista eduskunnan Talousvaliokunta kirjasi pöytäkirjaansa, että se pitää tarpeellisena selvittää, olisiko Suomessa tilintarkastajien hyväksymis- ja valvontamenettelyjä tarpeen selkeyttää ja

yhdistää. Sen mielestä asiaa on pohdittava ainakin siinä yhteydessä, kun tilintarkastajien tutkinto-, hyväksymis- ja valvontasäännöksiä yhtenäistetään. Tähän pohdintaan on hyvä ottaa mukaan myös laadunvalvonnan järjestäminen kansantaloudellisesti järkevästä näkökulmasta. Tämä merkitsisi lainsäädännön uudelleenarviointia kaikkien ryhmien osalta.

Olemme kokonaisuudessaan käsitelleet tilintarkastajien tutkintovaatimusten uudistamista liitteenä olevassa muistiossamme, jota on jaettu eri tahoille. Emme näe estettä tilintarkastajien ja JHTT-tarkastajien toimintojen yhteensovittamista laajemmaksi kokonaisuudeksi ja toivommekin tässä suhteessa valtionvarainministeriöltä ja kauppa- ja teollisuusministeriöltä aktiivista otetta nopeaan päätöksentekoon.