Tiedotus

Lausunnot 2006

Tilintarkastajien hyväksymisvaatimusten kehittäminen

30.11.2006

Keskustelutilaisuus kauppa- ja teollisuusministeriössä

Yleistä

Tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksien muutoksia on toteutettu sitä koskevan lainsäädäntötyön ollessa kesken. Muutosten seurauksena ja epätietoisuuden sekä hankalaksi muuttuneiden hakemismenettelyjen johdosta moni alalle aikonut on hakeutunut muihin tehtäviin. Tilintarkastuslakiesityksen perusteluissa on tiedostettu, että alalle tuloon on olemassa esteitä. Sellaiset turhat esteet, mitkä eivät vaikuta tasoa laskevasti on poistettava hyväksymisvaatimuksista.

Tilintarkastajatutkintoihin hakijoiden ja tutkinnoista läpäisseiden määrä on dramaattisesti romahtanut 2004 alkaen, jolloin hyväksymisvaatimuksissa tapahtuneita muutoksia alettiin soveltaa käytäntöön. Keskuskauppakamarin asettaman Tilintarkastajien hyväksymisvaatimusten kehittämistyöryhmä raportissa vuodelta 2003 ei esitä olennaisia muutoksia opintoja koskeviin vaatimuksiin. Sen sijaan jo sitä edeltävässä työryhmässä vuonna 2001 todettiin mm, että tutkintoihin pääsyssä olisi joustettava.

Koska vuoden 2004 alusta voimaan tulleiden hyväksymisvaatimusten kielteiset vaikutukset hakijamääriin sekä EU:n uudistetun tilintarkastusdirektiivin sisältö ovat jo tiedossa, niin hyväksymisvaatimusten pikainen uudistustyö on erityisen tärkeää niin opinto- kuin käytännön kokemusvaatimuksia arvioitaessa.
Tilintarkastajien alallepääsyvaatimuksia pitää korjata siten, että joustavampia tutkintoon osallistumisen hyväksymisvaatimuksia voidaan alkaa soveltaa jo vuoden 2007 tutkintoihin. Auktorisointijärjestelmän pidemmän tähtäyksen uudistaminen on myös käynnistettävä mahdollisimman pian. Tällöin pohdintaan on otettava mukaan myös täysin uusia tutkinto- ja ratkaisumalleja.

Uudistustyössä täytyy ottaa huomioon ainakin seuraavat kohdat:

• Opintovaatimukset saatettava tilintarkastusdirektiivin tasolle, ei sitä kireämmiksi.
• Opintovaatimuksiin kirjatut opintoviikkovaatimukset pitää poistaa ja määritellä asetukseen hyväksyttävät tutkinnot niiden pääaineen mukaan.
• Opinnot pitäisi määritellä tarkemmin vain poikkeustapauksia varten, jos henkilöllä on aivan muunlainen tausta (oikeustieteelliset opinnot, insinööri, teologi tms.).
• Tilintarkastusdirektiivin sallimat pitkän työkokemuksen kautta alalle tuloa koskevat artiklat täytyy ottaa huomioon.
• Täydentävinä opintoina pitää hyväksyä myös muualla suoritetut erilliskurssit hakijan taustan kokonaisuus huomioiden.
• Vastaavuustodistusvaatimus on poistettava, koska kurssien sisällön ja opintovaatimusten vastaavuuden arviointi aiheuttaa suuria tulkintaongelmia. Vastaavuustodistuksen vaatiminen ei perustu direktiiviin.
• Opintojen sisältöä arvioitaessa on arvioivalla taholla oltava joustomahdollisuus tulkittaessa opintojen riittävyyttä.
• Käytännön kokemusta arvioitaessa täytyy hyväksyä myös ns. pätkätyö.
• Käytännön kokemusta koskeva 3 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 2 momentin loppuosa jäävät vaille merkitystä maallikkotilintarkastuksen poistumisen myötä.
• Tilintarkastajan ammattitutkinnon osien sisältö ja suoritusoikeus tulee määritellä uudelleen selkeällä johdonmukaisella tavalla.

Opintoja koskevat vaatimukset

Työryhmän esittämät opintovaatimukset

2 luku ehdotetaan kirjattavaksi yleisemmällä tasolla seuraavasti:
KHT-tilintarkastajaksi hyväksymisen edellytyksenä on yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, jossa pääaineena on laskentatoimi ja sivuaineena oikeustiede.
HTM-tilintarkastajaksi hyväksymisen edellytyksenä on alempi korkeakoulututkinto, jossa pääaineena laskentatoimi ja sivuaineena oikeustiede. Näiden opintojen tulee sisältää ainakin:

…………………….(luettelo ehdotuksessa olevista aiheista)

Opintovaatimuksia ei saisi asettaa nykykäytännön mukaisena liian kireiksi perustutkinnon osalta, koska eri oppilaitosten tuottamat tutkinnot eivät ole samansisältöisiä ja kurssien nimetkin vaihtelevat suuresti, vaikka kokonaisuutena opintojen sisältö olisi likimain samankaltainen.

Tärkeämpää on tilintarkastajatutkinnon sisältö eli se, että testataan niitä asioita, joita tilintarkastusdirektiivin 8 artiklassa mainitaan. Tutkinnon läpäisy osoittaa aihealueiden hallinnan. Kirjallisuussuositus on jo nyt riittävän kattava.

Direktiiviä tiukemmat opintovaatimukset ja kaksinkertainen testaus

Suomessa kansallisessa lainsäädännössä on säädetty tilintarkastusdirektiiviä tiukemmat opintovaatimukset. Uudessa tilintarkastusdirektiivissä vaaditaan tutkintoon hakevalta vain korkeakoulukelpoisuuden saavuttamista.

Suomessa hyväksymisvaatimuksissa perustutkinnon oppiainesisältö on määritelty tiukasti ja yksityiskohtaisesti oppiaineittain ja laajuudet vielä jopa opintoviikkoina. Laskentatoimen ja oikeustieteen opintoviikkovaatimukset ylittävät yleisesti tarjottavat perustutkinnon aineopinto- ja perusopintovaatimukset.

Tilintarkastusdirektiivin 8 artiklan vaatimukset on Suomessa sisällytetty perusopintovaatimuksiin, vaikka direktiivissä määritellään tilintarkastajatutkinnon teoreettisen tiedon kokeen sisällöstä. Suomessa on siis kaksinkertainen testaus: oppiainevaatimus perustutkinnon sisällöstä ja lisäksi samoja aihealueita testataan vielä tilintarkastajatutkinnossa. Tuplatestauksen sijaan direktiivin 9 artikla antaisi mahdollisuuden vapauttaa tilintarkastajatutkinnon teoreettisen tiedon kokeesta niiden oppiaineiden osalta, jotka sisältyvät tutkintoon.

Vastaavuustodistus

Hakijan on esitettävä korkeakoulun laatima todistus siitä, että hakijan opinnot vastaavat asetuksen mukaisia opintovaatimuksia eli nk. vastaavuustodistus. Todistuksen saanti on muodostunut ongelmaksi. Eri oppilaitokset tulkitsevat ohjeistusta eri tavalla. Jotkut antavat vastaavuustodistuksen vain kyseissä oppilaitoksessa suoritettujen opintojen täyttäessä opintovaatimukset kokonaisuudessaan, jotkut taas hyväksyvät muuallakin suoritettuja opintoja todistusta antaessaan.

Vastaavuustodistusten kirjoittajien kanssa käydyissä keskustelluissa tulleiden kommenttien mukaan kurssien sisällön ja opintovaatimusten vastaavuuden arviointi tuottaa ongelmia. Eri oppilaitosten opintosuunnitelmat, kurssien nimet ja sisällöt vaihtelevat suuresti, jolloin hyväksymisvaatimusten ja kurssien sisällön vastaavuus aiheuttaa tulkintaongelmia.

Lisäksi hakijat ovat joutuneet tilanteisiin, joissa vastaavuustodistusta ei ole saatu, mutta ei ole saatu tilintarkastuslautakunnasta tai tilintarkastusvaliokunnasta tietoa puuttuvista opinnoistakaan kuin usean kyselyn ja parinkin vuoden odotuksen jälkeen.

Vastaavuustodistus tulisi poistaa kokonaan, koska opintosuoritusotteesta selviävät hakijan opinnot.
Lisäksi opintojen riittävyyttä arvioitaessa tulisi ottaa huomioon erilliset kurssisuoritukset. Hakijahan voi aina tarvittaessa hakea lisäkoulutusta eri aihealueista alan järjestämistä koulutustapahtumista, jotka ovat tasoltaan perusopintoja huomattavasti syvällisempiä ja korkeatasoisempia.

Käytännön kokemus

Käytännön kokemuksen hankkimisessa tulee myös ongelmia. Kun maallikkotilintarkastus poistuu, niin sivutoimisesti ei voi enää tilintarkastuskokemusta hankkia. Käytännössä kokemuksen voi hankkia ainoastaan hyväksytyn tilintarkastajan ohjauksessa, vaikka työryhmä esittää myös muita vaihtoehtoja.

Käytännön kokemusta arvioitaessa tulee hyväksyä myös ns. pätkätyö. Käytännön kokemusta koskeva 3 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 kohdan loppuosa jäävät vaille merkitystä maallikkotilintarkastuksen poistumisen myötä.

Pitkä käytännön kokemus / poikkeuksellinen hyväksyminen

Työryhmä esittää poikkeuksellisen hyväksymisen poistamista kokonaan, vaikka EU:n tilintarkastusdirektiivissä 11 artiklassa annetaan tällainen mahdollisuus. Pitkän käytännön kokemuksen tuoma pätevyys tulisi edelleen ottaa huomioon tutkintoon haettaessa.

Korkeakoulututkintovaatimuksen ei tarvitsisi täyttyä, jos hakijalla on pitkä käytännön kokemus rahoituksen, oikeustieteen ja laskentatoimen tehtävistä. Suomessa on tällä hetkellä poikkeuksellinen hyväksyminen mahdollista 7 vuoden tai 15 vuoden kokemuksen jälkeen, mutta opintovaatimusten tulee kuitenkin täyttyä. Direktiivi ei tätä edellytä, vain korkeakoulukelpoisuuden.

Tutkinnon sisältö

Alla kommentoimme Keskuskauppakamarin hyväksymisvaatimuksia pohtineen työryhmän ehdotusta kauppa- ja teollisuusministeriön asetukseksi.

4 § Tutkintojen tehtävät ja laatu

Voidaanko myös suomalaisen tilintarkastajakandidaatin ollessa kyseessä testata osia englannin kielellä?

5 § Osien sisältö

Erot KHT- ja HTM-tutkinnoissa

Jos eroja halutaan kirjata ko. pykälään, niin sen 1-2 kohdat voitaisiin yhdistää ja mainita: julkisen kaupankäynnin kohteena olevan yrityksen erityiskysymykset ja
kohta 3 teksti voisi olla lyhyesti: hyvä kirjanpitotapa, jolloin se käsittäisi niin erillistilinpäätöksen kuin konserniasiatkin sekä mahdolliset IAS/IFRS asiat. Muutoksilla saataisiin väljyyttä tutkinnon sisältöön.

Tutkinnon osien uusiminen

Tutkinnot osat pitää tulevaisuudessakin voida hyväksyä siten, että kumman tahansa osan hyväksytysti suorittanut saa osallistua toiseen osaan. Tämä ei vaikuta millään tavoin heikentävästi tulevan tilintarkastajan osaamistasoon.

Nyt ollaan ehdottamassa, että 2-osaan saa osallistua vain 1-osan hyväksytysti suorittanut hakija, mutta hän ei saisi osallistua enää 1-osaan vaikka hän olisikin suorittanut 2¬osan hyväksytysti.

Tilintarkastajatutkinnon kokonaisuudistus

Tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksien kokonaisuudistus olisi suoritettava kaksivaiheisesti.

Edellä esitetyt korjaukset tulisi saattaa voimaan jo vuoden 2007 tutkintoon menoa koskevassa aikataulussa.

Lisäksi olisi käynnistettävä laajempi selvitys siitä, että nyt muuttuvan lain myötä rakennettaisiin tilintarkastusalan perustutkinto, johon liitettäisiin erilaiset erikoistumisvaihtoehdot, kuten julkisesti noteerattujen yhtiöiden tarkastus, julkishallinnon tarkastus jne. Tämä työ olisi suoritettava vuoden 2008 alkuun mennessä.

Pyydämme oikeuden täydentää tätä muistiotamme keskustelutilaisuuden jälkeen sekä osallistumme mielellämme asetuksen uudistamistyöhön.