Tiedotus

Lausunnot 2006

Pienten yritysten tilintarkastus

04.04.2006

Keskustelutilaisuus Kauppa-ja teollisuusministeriössä

Alla on täsmennyksiä ja täydennyksiä keskustelutilaisuudessa esillä olleisiin asioihin.

• yrittäjät itse haluavat säilyttää tilintarkastusvelvoitteen myös pienissä osakeyhtiöissä
• pakollinen tilintarkastus on hinta, eikä edes kovin korkea hinta, osakeyhtiömuodon etujen nauttimisesta
• vapauttaminen aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle ja yrittäjille
• vapauttaminen merkitsee jopa satojen verotarkastajavirkojen perustamista ja miljoonien kustannuksia yhteiskunnalle / veronmaksajille
• epäterve yritystoiminta lisääntyy
• vapauttamisen aiheuttamia säästöjä yhteiskunnalle ei ole voitu luotettavasti laskea eikä perustella
  rajoja on helppo manipuloida ja niiden noudattamista pitäisi voida seurata
• tilintarkastajana osakeyhtiöissä vain hyväksytty tilintarkastaja
• asunto-osakeyhtiöihin ’osakastarkastaja’
• pienet henkilöyhtiöt vapautetaan
• 3-5 vuoden siirtymäajoista säädettävä
• direktiiviä tiukemmat tutkintovaatimukset pitää korjata

Tilintarkastus pienissä osakeyhtiöissä

Kuten tilintarkastuslain muutoksia pohtinut työryhmä vuonna 2003 esitti ja keskustelutilaisuudessa tuli myös esille, maallikkotilintarkastuksesta pitää luopua ja tilintarkastajanimikkeen käyttö sallia vain tilintarkastuslain mukaan hyväksytyille tilintarkastajille. -Tilintarkastus on sen verran vakavaa puuhaa, että se kuuluu ammattilaisille, totesi vastuita tutkinut professori.
Tärkeää on, että tilintarkastusvelvoite säilytetään edelleen kaikissa toimivissa osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa, myös pienissä.

Ainoat julkisuudessa esitetyt argumentit tilintarkastusvelvoitteesta vapauttamisen puolesta ovat koskeneet tilintarkastuksen aiheuttamia kustannuksia yrittäjälle ja yhteiskunnalle.

Tätä on ristiriitaista, koska tilintarkastuskustannukset eivät ole minkään tahon näkökulmasta merkittäviä pk-yrityksissä. Sen sijaan moni yritys olisi saattanut pelastua, jos se olisi käyttänyt tilintarkastajaa neuvottelukumppanina.

-Pakollinen tilintarkastus on hinta, eikä edes kovin korkea hinta, osakeyhtiömuodon etujen nauttimisesta, kommentoi osakeyhtiölakiin perehtynyt professori tilaisuudessamme tammikuussa 2006.

LTT-Tutkimus Oy:n selvityksessä viestitettiin, että yritykset valitsevat tilintarkastajan, jos se on vapaaehtoista. Kysely perustuu valikoituun otantaan sekä nykyiseen tilintarkastuspakkotilanteeseen, jossa yrittäjät päätyvät valitsemaan hyväksytyn tilintarkastajan maallikon sijasta usein vain senkin takia, että maallikoita on paljon vaikeampi saada tilintarkastajaksi kuin ammattilaisia.

Omistajat eli tässä tapauksessa yrittäjiä edustava Suomen Yrittäjät on ilmaissut, että yrittäjät haluavat säilyttää tilintarkastusvelvoitteen mm. tilintarkastuksen ohella tapahtuvan neuvonnan johdosta sekä kilpailun vääristymisen ennalta ehkäisemisessä (harmaa talous). Heidän mukaansa myöskään yksittäisellä yrittäjällä ei ole pätevyyttä harkita tarvitaanko tilintarkastajaa.

LTT-Tutkimus Oy:n mukaan tilintarkastuslakityöryhmän esittämien valintarajojen alapuolelle jäisi lähes 2/3 osaa suomalaisista osakeyhtiöistä, eli noin 68.000 osakeyhtiötä. Niiden liikevaihto on yhteensä yli 9 miljardia euroa. Vertailuna voidaan miettiä, minkälaisia seurauksia yhteiskunnalle merkitsisi lähes kolmen Fortum konsernin suuruisen yrityksen jättäminen ilman valvontaa – ”villiin itään”. Nämä 68.000 osakeyhtiötä tilittävät arviolta noin 1,8 miljardia euroa arvonlisäveroa ja huolehtivat noin 1,5 miljardin euron suuruisista palkkasivukuluista.

Maamme maantieteellinen sijainti Venäjän naapurina on myös realistisesti otettava huomioon lainsäädännössä. Jatkuvasti lisääntyvä venäläisten yritysten perustaminen Suomeen lisää valvomattomana erilaisia riskejä Venäjän täysin erilaisten elinkeinoelämän käytäntöjen ja talouskulttuurin johdosta. Valvonnasta luovuttaessa se johtaa suomalaiset yritykset erilaiseen asemaan ja todennäköisesti epäterveen yritystoiminnan lisääntymiseen myös Suomessa. Konkreettisina julkisuudessa olleina esimerkkeinä talousrikollisuuden ja siihen liittyvän rahanpesun lisääntymisestä voidaan mainita mm. tullimiesten lakkotilanteen seuraukset keväällä 2005 sekä äskettäin julkisuudessa esillä olleen Lappeenrannassa toimineen yrityksen talousrikos- ja rahanpesutoiminta.

Yhteiskuntaa edustavien viranomaisten samoin kuin pankkeja edustavien taholta on esitetty, että kirjanpidon ja tilinpäätöksen luotettavuus ja oikeellisuus on varmistettava. Verottajan mukaan vapauttamisen myötä syntyisi satojen verotarkastajavirkojen lisätarve. Yksi verotarkastaja tarkasti keskimäärin viisi yritystä vuodessa (Suomessa on 575 verotarkastajaa, jotka v. 2004 tekivät 2.992 verotarkastusta). Arviolta 200 verotarkastajan palkkaaminen merkitsisi yhteiskunnalle välittöminä vuosikustannuksina noin 10 miljoonaa euroa. On myös korostettava, että verotarkastus ja tilintarkastus eivät ole verrannollisia. Verotarkastus tapahtuu jälkikäteen ja tilintarkastus ennakkoon sekä sisältää neuvontaa ja kirjanpidon korjauksia. Tilintarkastus ehkäisee osaltaan yritysten epäonnistumisia, verotarkastus ei sitä tee.

Rajojen asettaminen aiheuttaa lisäkustannuksia yrittäjälle, samoin niiden valvominen viranomaistyönä aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle (ei huomioitu LTT-tutkimuksen selvityksessä lainkaan). Rajoja on myös erittäin helppo kiertää perustamalla monta pientä yksikköä yhden suuren sijaan ja näin antaa mahdollisuuden yhteiskunnan ja eri tahojen vastaisiin menettelyihin.

Tilintarkastus perustuu jatkuvaan tarkastukseen. Sen epäjatkuvuus aiheuttaa yrittäjälle ja yhteiskunnalle lisäkustannuksia, joita ei ole lainkaan huomioitu tehdyssä selvityksessä.

Säilyttämällä tilintarkastusvelvoite, voidaan usein estää erilaiset moitittavat menettelyt jo ennalta ja ainakin tuoda johdon vastuukysymykset esille ajoissa.

Tilintarkastusvelvoite pienissä asunto-osakeyhtiöissä

Tilintarkastuslain muuttamista pohtinut työryhmä esitti raportissaan hyväksytyn tilintarkastajan valintarajaksi 30 asuntoa. Tämän rajan alittavien yhtiöiden osalta tilintarkastajaa ei tarvitsisi valita. Jos tätä pienemmät asunto-osakeyhtiöt jäävät kokonaan tarkastuksen ulkopuolelle, voi sillä olla merkittäviä vaikutuksia heidän usein suurimpaan henkilökohtaiseen investointiinsa.

Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteilla asunto-osakeyhtiölain muuttaminen. Sitä pohtineen työryhmän työ on päättynyt ja sen raportti valmistunee lausuntokierrokselle lähiaikoina.

Esitämme, että kauppa- ja teollisuusministeriö ryhtyy yhdessä oikeusministeriön kanssa toimenpiteisiin nykyisen asunto-osakeyhtiölain §§ 63 ja65 muuttamiseksi samanaikaisesti tilintarkastuslain uudistuksen kanssa tilintarkastuslakityöryhmän 2003 esittämään muotoon. Nk. ”osakas- asukastarkastajan” valintavelvollisuus asunto-osakeyhtiöihin pitäisi toteuttaa oikeusministeriössä valmistelussa olevan asunto-osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä ja tilintarkastuslain siirtymäaikojen puitteissa.

Tilintarkastusvelvoite pienissä henkilöyhtiössä

Olemme edelleen aiemmin esittämämme kannan takana, että henkilöyhtiöt voitaisiin vapauttaa tilintarkastuksesta, joissa on ainoastaan luonnollisia henkilöitä omistajina ja joiden liikevaihto on alle 100.000 euroa.

Osakeyhtiömuotoa yritystoiminnassa suositaan liian yksipuolisesti Suomessa lainsäädännöllisin ja erityisesti verotuksellisin toimenpitein. Liikevaihdon alittaessa 100.000 euroa olisi monelle osakeyhtiömuodossa toimivalle yritykselle henkilöyhtiö paljon sopivampi ja kevyempi yritysmuoto. Esteet pientä liiketoimintaa harjoittavien henkilöyhtiöiden osalta pitäisi tutkia ja pyrkiä poistamaan ne mm. konkurssilainsäädäntö, EU-rahoituksen jotkut edellytykset

Osakeyhtiölakiesityksessä esitettiin mahdollisuus muuttaa osakeyhtiö henkilöyhtiöksi. Käytännössä tämä vaihtoehto jää kuitenkin käyttämättä, kunnes verolainsäädäntöä on korjattu siten, että yhtiömuodon muuttaminen on mahdollista.

Vapauttamalla pienet henkilöyhtiöt tilintarkastusvelvoitteesta vapautuisi myös tilintarkastajaresursseja entisestään liiketoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien tarkastamiseen.

LTT-Tutkimus Oy:n selvitys

Voimme erikseen antaa perustellun analyysin LTT-Tutkimus Oy:n selvityksen tulosten useista kyseenalaisista kohdista.

Muut vaikutukset tilintarkastusvelvoitetta muutettaessa

Tilintarkastusvelvoitteen säilyttäminen vain suuremmissa yhtiöissä johtaa väistämättömästi ammattikunnan pienenemiseen, koska HTM-tilintarkastajien samoin kuin suurten ketjujen ulkopuolella, usein paikallisesti toimivien KHT-tilintarkastajien asiakaskunnasta häviäisi suuri osa. Tämä johtaa tilintarkastustoiminnan keskittymiseen ulkomaisten ketjujen käsiin.

Tarkastuskustannusten taso nousee markkinoiden vääristyessä. Nyt alalla on ollut hintakilpailua, mutta tilintarkastusalan keskittäminen poistaisi kilpailun ja tarkastushinnat nousisivat. Tutkimusten mukaan KHT-tilintarkastajien palkkiot ovat kaksin, jopa kolminkertaiset verrattuna HTM-tilintarkastajien veloituksiin.

Velvoitteen poistaminen johtaa ammattikorkeakouluihin rakennettujen linjojen alasajoon, koska alalle aikovia opiskelijoita ei päätöksen jälkeen ole työmahdollisuuksien poistumisen pelossa tarpeeksi. Vuonna 2005 tekemämme tutkimuksen mukaan jo nyt lainsäädännön pitkittyminen on johtanut epävarmuuteen opintolinjoja valittaessa.
Tilintarkastajien paikallinen saatavuus heikkenee tarjonnan keskittyessä pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivien ja velvollisuuden piiriin jäävien yritysten osalta.

LTT-Tutkimus Oy:n selvityksessä viitattiin tilintarkastuksen tarpeen kasvamiseen, kun omistajaomistajaperheeseen kuulumaton johto kasvaa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut otettu lainkaan huomioon yrittäjien ikärakenteen aiheuttamaa sukupolvenvaihdosten tulvaa, jonka seurauksena omistus hajaantuu laajastikin.

Siirtymäajat sekä koulutustarjonta

Maallikkojen poistumiselle tilintarkastuksesta on varattava riittävät siirtymäajat, joiksi esitämme 3 – 5 vuotta. Tällöin yrittäjät ehtivät tehdä tarvittavat toimenpiteet.Myös osakeyhtiö ehditään edellä mainitun ajan puitteissa haluttaessa muuttaa henkilöyhtiöksi.

Tilintarkastuskoulutus- ja –tutkintojärjestelmien muuttaminen pitää sopeuttaa mahdollisimman nopeasti vastaamaan EU:n 8. direktiiviä, jota Suomessa on tulkittu direktiivin vaatimuksia tiukemmin ja samalla on sekoitettu tutkinto- ja opintovaatimukset keskenään. Nykyiset alalle pääsyn esteet sekä direktiiviä tiukemmat vaatimukset pitäisi poistaa. Tiukemmat vaatimukset astuivat voimaan, vaikka tiedettiin, että tilintarkastuslainsäädäntöön on tulossa muutoksia. Seuraukset olivat dramaattisia. Tilintarkastusalan KTM:lle tekemät aloitteet muutosten voimaan astumisen lykkäämisestä dementoitiin.

Lopuksi

Eri sidosryhmien mm. verottajan, luotonantajan, tavarantoimittajien, eläkeyhtiöiden, yhteiskunnan tukien ja avustusten käytön näkökulmasta tilintarkastusvelvoitteen poistaminen olisi suuri heikennys nykytilaan.
Käytännön tilintarkastuskokemuksen pohjalta voidaan todeta, että teoreettiset agenttiteoriamallit eivät sovellu päätöksenteon pohjaksi pk-yritysten osalta. Suurissa listayhtiöissä ne voivat olla oikeutettuja. Tilinpito- ja tilintarkastusmaailma eroavat merkittävästi pk-yrityksissä ja listayhtiöissä.