Tiedotus

Lausunnot 2006

Lausunto asunto-osakeyhtiölakityöryhmän mietinnöstä (OM 2006:9)

5.9.2006

Oikeusministeriö

Yleistä

Vähemmistösuojan ja yhdenvertaisuusperiaatteen toteuduttava asunto-osakeyhtiöissä

HTM-tilintarkastajat ry:n jäsenet tarkastavat merkittävän määrän Suomen asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätöksiä ja hallintoa. Lausuntomme on laadittu tätä kokemustaustaa vasten.

Osakeyhtiömuodossa osakkaiden yksilönsuoja ja yhdenvertaisuusperiaate ovat yhtiön hallinnon yksi tärkeistä lähtökohdista. Erityisesti asunto-osakeyhtiöissä näiden periaatteiden merkitys korostuu ja niissä tapahtuneet laiminlyönnit aiheuttavat eniten riitoja ja erimielisyyksiä. Syynä on useimmiten omistajien ja asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenten heikko tai olematon lain tuntemus mm. hallinnon ja tilinpäätösten osalta sekä myös hallitusten jäsenten oman edun tahaton tai tahallinen suosiminen esimerkiksi korjauksissa ja parannustöissä.

Mitä korkeammalle yli n. 10 asunnon koon ulkopuolisen valvonnan rajaa nostetaan, sitä heikommaksi muodostuu yksilönsuoja ja osakkaiden edellä mainittu yhdenvertaisuuden toteutuminen asunto-osakeyhtiöissä. Olemme huolestuneita siitä, että suuri osa asunto-osakeyhtiöistä, eli työryhmän ehdotuksen toteutuessa kaikki alle 40 asunnon yhtiöt jäisivät kokonaan valvonnan ulkopuolelle. Yhteiskunnallisesti merkittävä määrä asunnon omistajia näissä yhtiöissä jäisi alle 10 %:n vähemmistöosakkaiksi ja siten vaille yhdenvertaisuusperiaatteen suojaa, koska he eivät käytännössä millään keinoin voisi yksin vaatia etujensa valvonnan järjestämistä.

Mietinnössä tilintarkastukseen liittyvät asiat on jätetty myöhemmässä vaiheessa uudelleen valmisteltaviksi. Pidämme tärkeänä, että jatkovalmistelussa tilintarkastustarve harkitaan ensisijaisesti yhteisömuotokohtaisesti vastaamaan juuri asunto-osakeyhtiöiden tarpeita.

Lausunnossamme esille ottamia asioita ovat mm. seuraavat

• yhtiöjärjestys on liitettävä perustamissopimukseen
• säännönmukainen tilikausi on otettava mukaan yhtiöjärjestykseen
• vastuuvapaudesta on otettava kantaa yhtiökokouksessa
• erilajisten osakkeiden muuttaminen tai muuttuminen samanlajisiksi tulee tapahtua siirtymäajan kuluessa
• osakepääoman muutoksista, myös rahastoanneista, annettava tilintarkastajan lausunto yhtiökokoukselle
• asumisyhteisömuotoa muutettaessa muutoksen rekisteröintipäivälle tulee laatia tilinpäätös ja tarvittaessa toimintakertomus
• yhtiön hallituksen havaitessa oman pääoman olevan alle puolet osakepääomasta riittää välitilinpäätöksen laatiminen
• voimaantulo- ja siirtymäsäännöksistä lausumme lakivalmistelun seuraavassa vaiheessa
  Seuraavassa kommentoimme lakiesitystä lähinnä lakiehdotuksen ete¬nemisen mukaisessa järjestyksessä esittämällä erikseen asiasisältöön liittyvät kommentit ja erikseen teknisluonteiset havainnot.

ASIASISÄLTÖÖN LIITTYVÄT KOMMENTIT

Yhtiöjärjestys

• Tilikausi määritettävä yhtiöjärjestyksessä
• Malliyhtiöjärjestys laadittava

Lain soveltamisala ja asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet on kirjoitettu lakiehdotuksen 1 lukuun, minkä 13 § määrittää yhtiöjärjestyksen vähimmäissisällön. Tähän vähimmäissisältöön tulee lisätä tieto yhtiön säännönmukaisesta tilikaudesta. Tilikausi on yhtiön vuotuisen perusrytmin määrittävä pysyväluonteinen ominaisuus, minkä muuttamisen ei tulisi olla rutiiniasia. Tilikausi pitää aina myös rekisteröidä siten, että se näkyy kaikissa rekisteriotteissa.

Yhtiöjärjestyksen keskeisen merkityksen vuoksi lain ohessa tulee huolehtia myös riittävän kattavien olettamasäännösten mukaisten malliyhtiöjärjestysten laatimisesta.

Vastuuvapauskäsittely

• Lain perustelut ja lakitekstiehdotus ovat ristiriidassa
• Vastuuvapauden käsittely mukaan myös yhtiökokouksessa käsiteltäviin asioihin

Yhtiökokouksessa tapahtuvan vastuuvapauskäsittelyn osalta 6 luvun 3 §:n lakiteksti ja perustelut ovat keskenään ristiriidassa. Perustelujen mukaan vastuuvapauden käsittelystä luovutaan, mutta kohta kuitenkin on mukana lakitekstissä. Asia tulee korjata muuttamalla tältä osin lain perustelut lakitekstin mukaisiksi.
Hallituksen esitys osakeyhtiölaiksi ei sisältänyt vielä voimassa olevan vanhan lain mukaista kohtaa vastuuvapauskäsittelystä. Eduskuntakäsittelyssä tämä kohta kuitenkin palautettiin myös uuteen osakeyhtiölakiin. Asunto-osakeyhtiölaki tulee valmistella tämän eduskunnan kannanoton mukaisesti.

Pidämme hallinnon vastuullisen hoitamisen kannalta myös ennaltaehkäisevästi tärkeänä, että yhtiökokous säännönmukaisesti ottaa kantaa johdon vastuuvapauteen. Paras tapa tämän varmistamiseksi on, että vastuuvapausasia nimenomaisesti mainitaan laissa yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden luettelossa. Tämän käsittelyn helpottamiseksi tulee edellyttää, että tilintarkastaja kertomuksessaan aina esittää näkemyksensä myös vastuuvapausasiasta.

Yhtiökokousasiakirjat ja niiden nähtävillä pito

• Nähtävillä oloaika pitenee
• Miten tilikaudet saataisiin hajaantumaan päättyviksi pitkin vuotta

Lakiehdotuksen 6 luvun 22 §:n mukaan tilintarkastuskertomuksen ja muiden yhtiökokousasiakirjojen nähtävillä pitoaika pitenee kahdeksi viikoksi ennen yhtiökokousta. Tämä muutos ilmeisesti turvaa osakkaiden informaationsaannin aikaisempaa paremmin. Toisaalta muutos supistaa kriittistä tilinpäätösten laatimiseen ja tarkastamiseen säännösten mukaisesti käytettävissä olevaa kalenteriaikaa.

Tilinpäätösinformaation laadun turvaamiseksi olisi suotavaa, että muutoksen yhteydessä pohdittaisiin, miten asunto-osakeyhtiöiden tilikaudet entistä laajemmin saataisiin päättymään kalenterikuukausien vaihteissa pitkin vuotta.

Lakiehdotuksen mukaan hallituksen selostukseen tilinpäätöksen jälkeisistä tapahtumista ei yhtiökokouskäsittelyä varten enää tarvitse liittää tilintarkastajan lausuntoa.

Tämä ilmeisesti helpottaa yhtiökokousten päätösten valmistelua, mutta toisaalta saattaa jättää tilintarkastajan tilanteen ulkopuolelle ja vastaavasti ilman ajantasaista informaatiota. Jos näin käy, tilanne mahdollisesti tulee vastaan vasta tilinpäätöstarkastuksen yhteydessä, mikä entisestään lisää paineita tähän vaiheeseen.

Kyselyoikeus ja vastaaminen tilintarkastajalle

• Hyvä ehdotus, mutta miten vähemmistösuoja toteutuu, jos tilintarkastajaa ei yhtiössä ole

Lakiehdotuksen 6 luvun 25 § sisältää uuden säännöksen, minkä mukaan, jos hallitus ei vastaa osakkaan kysymykseen yhtiökokouksessa, vastaus on myöhemmin annettava tilintarkastajalle, jonka lausunto sitä pyytäneille osakkaille toimitettuna tulisi korvaamaan hallituksen vastauksen. Pidämme onnistuneena säännöksen tarkoitusta saada mahdolliset riita-asiat mahdollisen myöhemmän erityisen tarkastuksen sijasta tuoreeltaan tilintarkastajan käsittelyyn.

Vanhojen yhtiöiden erilajiset osakkeet

• Erilajiset osakkeet muutetaan yhdenlajisiksi siirtymäajan sisällä

Lakiehdotuksen mukaan asunto-osakeyhtiöissä tultaisiin tulevaisuudessa sallimaan vain yhdenlajisia osakkeita. Tällöin ongelmaksi muodostuu se, että aikaisemmin on voinut olla erilajisia osakkeita. Mietintöön sisältyy 6 luvun 28 §:n perusteluissa kysymys, miten tämä asiantila tulisi ratkaista.
Pidämme tarkoituksenmukaisena säätää siirtymäajasta, minkä kuluessa nämä erilajiset osakkeet yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen muutetaan tai muuttuvat yhdenlajisiksi osakkeiksi.

Kunnossapito ja uudistus

• Kannatettava esitys, jos samalla osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate toteutuu

Lakiehdotuksen 6 luvun 31 § määrittelee kunnossapidon ja 32 § kaikkien osakkeenomistajien rahoittamat uudistukset silloin, kun ne voidaan toteuttaa 26 §:n mukaisella yksinkertaisella enemmistöllä. Pidämme tätä säännöstä ilmeisen onnistuneena, kuten muitakin lakiehdotuksen säännöksiä erikseen kunnossapidosta ja erikseen uudistuksista. Pitemmälle menevät johtopäätökset ovat mahdollisia vasta käytännön kokemusten jälkeen.

Tilintarkastus ja erityinen tarkastus, yleisiä näkökohtia

• Pitää harkita yhtiömuotokohtaisesti, asunto-osakeyhtiön tarpeita ensisijaisesti ajatellen
• Nykyisten yhtiöjärjestysten muutokset
• Pelkkä ’tilintarkastaja’–nimike laissa on riittävä
• Syntyy uhka ulkoisen valvonnan puuttumisesta kokonaan

Tilintarkastusta ja erityistä tarkastusta käsitellään lakiehdotuksen 9 luvussa. Tältä osin yleisperusteluissa viitataan näiden säännösten yhteydestä tilintarkastuslain uudistukseen ja tarpeeseen tarkistaa säännösten sisältö tässä toisessa yhteydessä.

Käytännössä tämä työjärjestys merkitsisi jo etukäteen luopumista asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastustarpeen itsenäisestä harkinnasta. Käsityksemme mukaan työjärjestyksen tulisi olla päinvastainen. Vastaavasti tilintarkastustarpeen harkinnan tulisi tapahtua tässä yhteydessä ensisijaisesti juuri asunto-osakeyhtiöiden yhteisömuotokohtaisia tarpeita ajatellen. Tämä ei olisi ristiriidassa sen kanssa, että yleiset tilintarkastusvelvoitteen rajat säädetään tilintarkastuslaissa.

Voimassa olevan lain mukaan tilintarkastusvelvoite koskee kaikkia asunto-osake-yhtiöitä ja tilintarkastusnormeja on kaikissa yhtiöjärjestyksissä. Jos tilintarkastusvelvoitteen rajoja muutetaan, tulee myös ratkaista, miten lain uudet rajat ja yhtiöjärjestysten vanhat tilintarkastusnormit, joita ei suoralta kädeltä voida kumota, sovitetaan yhteen.

KTM:n esitysluonnoksen mukaan uudessa tilintarkastuslaissa tullaan kokonaan luopumaan ns. maallikkotilintarkastajista ja ilmeisesti säätämään, että vain hyväksytyt (KHT- ja HTM-) tilintarkastajat saavat käyttää toiminnassaan nimikettä ‘tilintarkastaja’. Tämän toteutuessa asunto-osakeyhtiölaissa riittää ilmaisu ‘tilintarkastaja’ ilman lisämääreitä.

Tilintarkastuslaissa yleiset tilintarkastusvelvoiterajat määritellään kolmella kriteerillä: liikevaihto, taseen loppusumma ja henkilömäärä. Henkilömääräraja tulisi asunto-osakeyhtiöissä vain harvoin ylittymään ja liikevaihtorajakin tulisi ylittymään vain suurissa yhtiöissä. Sen sijaan taseen loppusummaraja tulisi ylittymään lähes aina ja olisi jo kymmenen asunnon yhtiössä tähän rajaan verrattuna noin kymmenkertainen. Huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkiminen on jokaisen osakkeenomistajan kohdalla suuri investointi, usein suurin koko elinaikana. Nämä asunto-osakeyhtiön yhtiömuotokohtaiset erityispiirteet tulee ottaa huomioon tilintarkastusvelvoiterajoissa.

Pienten asunto-osakeyhtiöiden mahdollinen vapauttaminen tilintarkastusvelvoitteesta ei saa johtaa siihen, että asunto-osakeyhtiön johto kokonaan vapautuisi ulkoisesta valvonnasta. Yhtiökokous yksin ei voi tällaista valvontatehtävää hoitaa.

Johdon ulkoisista valvontakeinoista

Vaihtoehtoina tilintarkastajan puuttuessa

• osakkaiden pääsy kaikkiin yhtiön asiakirjoihin tai
• kaikki osakkaat hallituksen jäseniksi ja tai isännöitsijäksi
• yksikin osakas voisi vaatia tilintarkastajan valintaa (ei 1/10)

Voimassa olevan lain mukaan kaikissa asunto-osakeyhtiöissä johdon ulkoisena valvojana toimii tilintarkastaja. Siltä osin kuin tilintarkastusvelvoitteesta luovutaan, tarvitaan korvaavia järjestelyjä.

Ulkoisen valvojan nimeämisestä voidaan ongelmitta luopua kokonaan vain siinä tapauksessa, että jokaisella osakkaalla erikseen on pääsy kaikkiin yhtiön asiakirjoihin. Tällaisesta pääsystä asiakirjoihin ei erikseen säädetä voimassa olevassa laissa eikä työryhmämietinnössä, mutta pääsy voi käytännössä toteutua vain, jos kaikki osakkaat voivat olla hallituksen jäseniä tai toimia isännöitsijänä tai tilintarkastajina, eli hyvin pienissä asunto-osakeyhtiöissä.

Mikäli pienet asunto-osakeyhtiöt vapautetaan kokonaan ulkoisesta valvonnasta, mielestämme tulee säätää, että asunto-osakeyhtiölle on valittava tilintarkastaja, mikäli yksikin osakas sitä vaatii.

Tilintarkastajan valintavelvoite

• Asunto-osakeyhtiölakityöryhmän ehdotus 40 huoneistoa
• KTM:n tilintarkastuslakityöryhmän ehdotus 30 huoneistoa
• HTM-tilintarkastajat ry:n ehdotus 10 huoneistoa
• Huoneisto määriteltävä tarkemmin
• Mitä tapahtuu tätä pienemmille yhtiöille?

Tilintarkastajan valintavelvoitteesta säädetään lakiehdotuksen 9 luvun 5 §:ssä. Ottaen huomioon tuleva maallikkotilintarkastajien poistuminen, ehdotamme pykäläotsikon lyhentämistä muotoon ‘Velvollisuus valita tilintarkastaja’.

Pykälän 1 momentin 2 kohdassa viitataan voimassa olevan tilintarkastuslain mukaisiin yleisiin tilintarkastusvelvoitteen rajoihin, mitkä tulevat korvaantumaan uuden tilintarkastuslain vastaavilla säännöksillä.

Saman momentin 1 kohdassa säädetään asunto-osakeyhtiökohtaiseksi lisärajaksi osakkeenomistajien hallinnassa olevien huoneistojen lukumäärä. Lakiehdotuksessa rajaksi on kirjattu 40 huoneistoa.

Lakia tai sen perusteluja tulee täydentää siten, että määritellään termi ‘huoneisto’. Yleensä ensimmäiseksi tulee mieleen asuinhuoneisto ja sen hallintaan oikeuttava osakesarja, mutta asunto-osakeyhtiöissä voi olla myös muita tiettyjen tilojen (esim. liikehuoneisto tai autohallipaikka) hallintaan oikeuttavia osakesarjoja. Tässä jokainen tällainen itsenäinen osakesarja tulee tulkita huoneistoksi.

KTM:n lausunnolla olleessa tilintarkastuslakiesityksen luonnoksessa asunto-osakeyhtiön tilintarkastusvelvoitteen erityisrajaksi oli merkitty 30 huoneistoa.

Periaatteessa asunto-osakeyhtiön yleisen tilintarkastusvelvoitteen raja tulisi asettaa siten, että tilintarkastusvelvoite käytännössä kattaisi kerrostalot, mutta voisi vapauttaa pääosan rivitaloista sekä sitä pienemmät taloyhtiöt. Tämän mukaan pidämme 10 huoneistoa sopivana asunto-osakeyhtiön yleisen tilintarkastusvelvoitteen rajana. Tällöin, mietinnön yleisperusteluissa esitetyistä tiedoista johdettuna, tämä asunto-osakeyhtiön yleinen tilintarkastusvelvoite tulisi kattamaan Suomen lähes 80.000 asunto-osakeyhtiöstä n. 50.000 ja tätä kautta n. puolet Suomen n. 2,5 miljoonasta asunnosta.

Saman 9 luvun 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan mietinnössä ehdotetaan voimassa olevan lain mukaista vähemmistösuojasääntöä, jonka mukaan tilintarkastaja on aina valittava, jos “osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista” sitä vaativat.

Ottaen huomioon, että kunkin yhden osakkaan omistus asunto-osakeyhtiössä jo likimain vastaa yleisen tilintarkastusvelvoitteen taseen mukaista rajakriteeriä, vähemmistösuojasäännös tulee kirjoittaa muotoon, että tilintarkastaja on aina valittava, jos yksikin osakas sitä yhtiökokouksessa vaatii. Vain näin määritelty vähemmistösuoja asettaa kaikki osakkaat oikeudenmukaisella tavalla yhdenvertaiseen asemaan. Lisäksi näin määriteltynä vähemmistösuoja olisi myös käytännössä huomattavasti vähemmin toimenpitein hallittavissa.

Edellä esitetyt perustelut konkretisoituvat selvimmin 10 asuntoa käsittävässä asunto-osakeyhtiössä, jota tilintarkastusvelvoite ei muuten koskisi. Jos kaikki asunnot ovat samanlaisia, jokaisella osakkaalla on sama määrä osakkeita ja siten yksi kymmenesosa kaikista osakkeista. Tällöin jokainen osakas erikseen voisi vaatia tilintarkastajan valitsemista. Jos kuitenkin huoneistot olisivat eri kokoisia, tällainen oikeus olisi vain suurimpien huoneistojen omistajilla. Tällöin osakkaiden asema ei enää olisikaan yhdenvertainen, koska jokaisen kohdalla kuitenkin on kysymys hänen omaan huoneistoonsa liittyvien etujen valvonnasta.

Edellä todettu yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaava asiantila muuttuu sitä pahemmaksi mitä korkeammalle tilintarkastusvelvoitteen raja asetetaan. Kuka tällöin valvoisi niiden yksittäisten yhden asunnon omistajien etua, joiden omistus yksin ei yltäisi 10 %:n vähemmistöosuuteen saakka?

Oman pääoman lajit ja käyttö

• Rekisteröimättömän osakepääoman korotuksen kirjaaminen epäselvää

Oman pääoman rakenteesta säädetään 10 luvun 1 §:ssä ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston osalta 2 §:ssä. Määritelmät vastaavat soveltaen uuden osakeyhtiölain sisältöä ja ovat sinänsä asianmukaisia, mutta jättävät ilmaan yhden ongelman, mikä myös osakeyhtiölaissa jäi eksplisiittisesti ratkaisematta: mihin tulisi (tilapäisesti) kirjata vielä rekisteröimätön osakepääoman korotus, kun se loogisesti ei sovi mihinkään lain tuntemaan oman pääoman erään?

Tilikauden dokumentointi ja vastaava päätöksenteko

• Tilikausi yhtiöjärjestykseen, koska se kuuluu pysyväisluonteisiin perusasioihin pitkällä tähtäimellä

Tilikaudesta säädetään 10 luvun 4 §:ssä. Säännös näyttää yksinkertaiselta ja selkeältä, mutta käytäntöön sovellettuna näin ei ole.

Lakiehdotuksen mukaan “Yhtiön tilikaudesta määrätään perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä.”
Voimassa olevan lain mukaan tilikausi on aina määrättävä yhtiöjärjestyksessä, mitä perustelujen mukaan pidetään liian hankalana tilikautta muutettaessa. Perustelu tuntuu keinotekoiselta, koska tilikausi kuuluu pysyväluonteisiin järjestyneen toiminnan perusasioihin.

Toisena perusteluna vaihtoehtoisille tilikauden kirjaamispaikoille esitetään, että voimassa olevan lain mukaan yhtiöjärjestykseen on usein otettava sellaisia erityisiä säännöksiä ensimmäisen tilikauden pituudesta, joilla ei ole merkitystä yhtiön myöhemmän toiminnan kannalta. Tämä perustelu on oikeutettu, mutta siirtyminen vaihtoehtoisiin tilikauden kirjaamispaikkoihin ei helpota asiantilaa.

Voimassa olevan lain mukaan tilikauden muuttamisesta päättäminen tapahtuu aina yhdellä ja samalla päätösmenettelyllä. Siirtyminen vaihtoehtoisiin kirjaamispaikkoihin hajottaisi tilikauden muuttamisesta päättämisen kahdeksi vaihtoehtoiseksi rutiiniksi sen mukaan, säädetäänkö tilikaudesta yhtiöjärjestyksessä vai ei. Käsityksemme mukaan tämä ei merkitsisi helpotusta, vaan olisi omiaan johtamaan uusiin sekaannuksiin suhteessa voimassa olevaan lakiin.

Vaihtoehtoiset tilikauden kirjaamispaikat merkitsisivät käytännössä sitä, että tilikauden muuttamisesta päätettäisiin joko yksinkertaisella enemmistöllä tai 2/3 määräenemmistöllä sen sijaan, että voimassa olevan lain mukaan aina tarvitaan 2/3 määräenemmistö. Ei tilikautta niin usein muuteta, että määräenemmistö voisi olla ongelma. Pikemmin määräenemmistö voisi olla terveellinen jarru liian herkille muutoshaluille.

Perustelujen mukaan “ehdotuksella ei ole tarkoitus sulkea pois sellaista vaihtoehtoa, että vain ensimmäisestä poikkeavasta tilikaudesta määrätään perustamissopimuksessa ja tilikaudesta muuten yhtiöjärjestyksessä”. Tämä on tervettä ajattelua, mutta se tulisi säätää yksinomaiseksi menettelytavaksi ilman poikkeuksia.

Kun perustamissopimusta tarvitaan vain kertaluonteisesti, tiedot ensimmäisestä poikkeavasta tilikaudesta sopivat sinne. Sen sijaan jatkuvasti käytettävän yhtiöjärjestyksen käyttökelpoisuus selvästi heikkenisi, jos siitä puuttuisi tieto säännönmukaisesta tilikaudesta. Perusteluissa viitattu mahdollisuus poistaa tilikausi yhtiöjärjestyksestä myöhemmin yhtiöjärjestystä muuttamalla merkitsisi käytännössä vain hyödytöntä hallinnon heikentämistä.

Sama kysymys tilikaudesta sisältyy myös uuteen osakeyhtiölakiin, mistä asunto-osakeyhtiölaissa voisi tältä osin selvyyden lisäämiseksi ongelmitta poiketa.

Perustamissopimuksen sisältö

• Perustamissopimus on kertaluonteinen asiakirja
• Yhtiöjärjestystä tarvitaan jatkuvasti

Perustamissopimuksen sisällöstä säädetään 17 luvun 2 §:ssä. Tämän pykälän 2 momentin mukaan perustamissopimukseen on otettava tai liitettävä yhtiöjärjestys. Jälleen kahden vaihtoehdon esittäminen enemmän sekoittaa kuin selkeyttää hallintoa.

Koska perustamissopimusta tarvitaan vain kerran, mutta yhtiöjärjestystä jatkuvasti, yhtiöjärjestys tulee aina esittää perustamissopimuksen liitteenä. Tämä menettely olisi yhdenmukainen sen kanssa, mitä edellä on todettu tilikauden dokumentoinnista.

Osakeannit ja tilintarkastajan lausunnot

• Asunto-osakeyhtiöiden osakeantiosaaminen yleensä heikko
• Suunnatut ja maksuttomat annit muodostavat riskin
• Korjaustoimenpiteet vaikeita
• Tilintarkastajan lausunto yhtiökokoukselle säilytettävä jatkossakin

Osakeanneista säädetään lakiehdotuksen 18 luvussa. Lain sisältöä on pääsääntöisesti muutettu siihen suuntaan, että tilintarkastajan lausuntoa ei enää tarvita yhtiökokousta varten, mutta kuitenkin myöhemmin todistuksena liitteeksi tehdyn päätöksen mukaiseen rekisteri-ilmoitukseen. Tällä on haluttu keventää hallintoa. Toisaalta tämä johtaa siihen, että tilintarkastaja ei välttämättä saa edes tietoa suunnitelmista ennen kuin päätökset jo on tehty. Tämä puolestaan selvästi heikentää hallintoa. Tämä epäkohta ei korjaannu sillä, että asia tarkastetaan päätöksenteon jälkeen.

Tilintarkastajan yhtiökokoukselle annettavasta lausunnosta luopumista perustellaan sillä, että lausunnot käytännössä ovat jääneet muodollisuuksiksi. Tällainen perustelu on yllättävä. Lausuntojen merkitys on siinä, että ne varmistavat tiedon kulun tilintarkastajalle jo ennen päätöksentekoa.

Asunto-osakeyhtiöissä ei välttämättä ole riittävää omaa osakeantiosaamista, mikä asiantila ilman neuvontaa voisi helposti johtaa muodollisesti virheellisiin päätöksiin. Päästessään mukaan jo päätöksen valmisteluun, tilintarkastaja voi neuvoillaan tukea päätösesityksen asianmukaista valmistelua ja tarvittaessa jo tässä vaiheessa korjata syntymässä olevat virheet tai puutteet. Tällainen ennalta ehkäisevä toiminta ei näy lausunnoissa, koska asiat jo sitä ennen on saatettu kuntoon.

Erityisesti suunnatun annin kohdalla säännöksiin saattaa sisältyä aukko, mitä ilmeisesti ei ole tarkoitettu.

Esim. 4 §:n perustelujen mukaan suunnattua osakeantia koskeva päätös on tehtävä 6 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla (2/3) määräenemmistöllä. Tämä vaatimus määräenemmistöstä ei eksplisiittisesti sisälly mihinkään tämän luvun pykälään. Mikäli päätös voidaan tehdä yhtiöjärjestystä muuttamatta, määräenemmistövaatimus voi jäädä kokonaan huomaamatta ja noudattamatta.

Luvun 3 §:n mukaan suunnattu anti sallitaan, jos osakkeenomistajien etuoikeuden noudattaminen ei ole mahdollista tai siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Lisäksi suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen. Kuka näitä säännöksiä valvoo, jos niistä ei edellytetä tilintarkastajan lausuntoa?

Luvun 3 §:ssä säädetään lisäksi, että suunnattu anti ei saa olla maksuton. Maksu voidaan kuitenkin kokonaankin ohjata sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jolloin ei synny mitään kaupparekisteriin ilmoitettavaa osakepääoman korotusta. Kun suunnattu anti lisäksi voidaan toteuttaa käyttämällä jo yhtiön hallussa olevia osakkeita, ei synny myöskään mitään kaupparekisteriin rekisteröitäviä uusia osakkeita. Näin tullaan tilanteeseen, jossa päätös voidaan tehdä ja toteuttaa loppuun saakka ilman että tilintarkastaja olisi saanut koko hankkeesta mitään informaatiota.

Edellä kuvatussa yhteydessä voi liikkua huomattavia rahamääriä esim. silloin, jos suunnattu anti liittyy lisähuoneistojen rakentamiseen. Jos tilintarkastaja saa tiedon tällaisesta hankkeesta vasta seuraavaa tilinpäätöstä tarkastaessaan, suurikin vahinko on voinut jo syntyä ja siihen puuttuminen vasta tässä vaiheessa voi ajan kulumisen vuoksi edellyttää vaikeasti toteutettavia korjaustoimenpiteitä. Tällaiseen tilanteeseen joutuminen ei vastaisi kenenkään intressejä eikä ilmeisesti myöskään lainsäätäjän tarkoitusta.

Vastaaviin tilanteisiin on mahdollista joutua myös silloin, jos osakeanti toteutetaan maksuttomana antina (17 § - 19 §). Tässä yhteydessä tilintarkastajan mahdollisesta roolista ei mainita mitään. Vastaavat tilanteet saattavat olla mahdollisia myös muissa yhteyksissä.

Osakepääoman korottaminen rahastokorotuksena

• Vaikuttaa oman pääoman rakenteeseen ja voi olla vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta

Osakepääoman korottamisesta säädetään 20 luvussa.

Osakepääoman korotus voidaan tehdä myös rahastokorotuksena. Perustelujen mukaan, “koska rahastokorotuksessa osakepääomaa ei makseta”, siinä ei tarvita tilintarkastajan todistusta.

Rahastokorotus kuitenkin vaikuttaa oman pääoman rakenteeseen ja voi olla vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta. Jos tilintarkastajan todistusta ei tarvita, niin kuka ennen rekisteröintiä tai rekisteröinnin yhteydessä valvoo, että rahastokorotukseen käytettävät varat todella ovat yhtiöllä ja että yhdenvertaisuusperiaatetta ei loukata?

Osakepääoman alentaminen sekä omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen

Näissä 23 luvussa säännellyissä yhteyksissä tilintarkastajalle ei ole osoitettu mitään toimenpidekohtaista roolia sillä perusteella, että toimenpiteisiin liittyy velkojiensuojamenettely. Tällöin nämä toimenpiteet siirtyvät tarkastettaviksi vasta seuraavan tilinpäätöksen yhteydessä.

Asumisyhteisömuodon muuttaminen

• Verotussyistä ja vastuukysymyksiä varten tilinpäätös rekisteröintipäivälle

Asiasta säädetään 26 luvussa. Asunto-osakeyhtiön muuttamiseen muuhun yhteisömuotoon ei liity vaatimusta lopputilityksestä. Mm. verotussyistä ja vastuukysymyksiä varten yhteisömuodon muutoksen rekisteröintipäivälle tulisi kuitenkin laatia tilinpäätös (ja toimintakertomus). Perusteluissa tulisi selvemmin suositella kaikissa olosuhteissa tällaisen tilinpäätöksen (ja toimintakertomuksen) laatimista.

Yhtiön varojen vähentyminen

• Laadittava välitilinpäätös (tase ja tuloslaskelma), ei tilinpäätöstä

Asiaa käsitellään 27 luvun 23 §:ssä. Ehdotetun lakitekstin mukaan, “jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi”.

Perustelujen mukaan edellä tarkoitettua tilinpäätöstä ei tarvitse tilintarkastaa. Näin kysymys itse asiassa onkin välitilinpäätöksestä, johon yleensä ei liity toimintakertomusta. Säännöstä tuleekin muuttaa poistamalla vaatimus toimintakertomuksesta ja lisäämällä tilinpäätöksen vaihtoehdoksi välitilinpäätös, minkä perussisältönä on vain tase ja tuloslaskelma.

Tässä tarkoitettujen säännösten toimivuuteen riittää tilinpäätöksen tai välitilinpäätöksen mukainen tase. Koska välitilinpäätös yleisesti ei vaadi tilintarkastusta, tämäkin asia tulisi yllä esitetyn muutoksen jälkeen selvemmin esiin jo lakitekstissä. Jos pääomavajaus havaitaan tilinpäätöstä laadittaessa, tilinpäätös tulisi joka tapauksessa laatia sitä koskevia säännöksiä noudattaen mukaan lukien toimintakertomus ja tilintarkastus ennen yhtiökokouskäsittelyä.

TEKNISLUONTEISET HAVAINNOT

4 luku 8 §: Perusteluissa oleva viittaus 3 luvun 5 §:ään ilmeisesti ei vastaa samassa yhteydessä selostettua asiaa.

5 luku 1 §: Lakitekstin alusta puuttunee sana ‘käyttötarkoitus’.

6 luku 21 §: Perusteluissa selostetaan myös tämän pykälän 2 momenttia, mikä kuitenkin puuttuu lakitekstistä.

6 luku 29 §: Pykälän perustelut puuttuvat kokonaan.

6 luku 34 §: Pykälän 3. momentin lauseesta ilmeisesti puuttuu sana ‘tavalla’.

11 luku 8 §: Pykälän perustelut puuttuvat kokonaan.

13 luku 7 §: Tilintarkastajan vahingonkorvauksen osalta tämän luvun 4 § sisältää tarvittavan viittauksen tilintarkastuslakiin. Tämä mahdollistaa muun lain kirjoittamisen siten, että viitataan tähän 4 §:ään. Tässä 7 §:ssä tätä sisältöä selkeyttävää mahdollisuutta ei kuitenkaan ole hyödynnetty. Sama koskee myös ainakin tämän luvun 9 ja 10 pykäliä.

19 luku 7 §: Lakitekstissä oleva viittaus 12 lukuun on ilmeisesti virheellinen. Viittaus pitänee olla 18 lukuun.

23 luku 7 §: Säännös panttina olevien osakkeiden myymisestä on epäselvä. Lakitekstistä ei selviä yksiselitteisesti, minkä lain 12 lukuun viitataan. Jos tarkoitetaan tätä lakia, viittaus 12 lukuun ei voi olla oikea. Jos tarkoitetaan kauppakaaren 12 lukua, viittausta tulee täsmentää. Perusteluissa ei avata tämän viitatun kohdan asiasisältöä.

24 luku 1 §: Lakitekstin 1 ja 2 momenttien sanamuoto on siltä osin epäonnistunut, että tekstistä ei selviä sulautumissuunta (ilmaisut ristiriitaisia): onko 2 momentissa kysymys muun osakeyhtiön sulautumisesta asunto-osakeyhtiöön (kuten perustelujen mukaan lienee tarkoitettu, mutta mikä mahdollisuus ei muuten käy ilmi) vai edelleen asunto-osakeyhtiön sulautumisesta muuhun osakeyhtiöön (mikä sulautumissuunta 1 momentissa todetaan sallituksi) vai mahdollisesti molempia suuntia, mihin ilmaisu ‘sulautumiseen osallistuva’ viittaa.

24 luku 11 §: Pykälän 2 momentissa olevalla viittauksella 6 luvun 21 §:ään ilmeisesti tarkoitetaan 6 luvun 22 §:ää. Virhe toistuu 27 luvun 23 §:ssä.

27 luku 24 §: Ennen tätä pykälää perusteluissa (hakasulkeissa) selostetaan pykälää ‘saneeraus’. Tällainen pykälä kuitenkin puuttuu lakitekstistä.

Lopuksi

Mietintöön sisältyvä lakiesitys on mielestämme sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti kokonaisuutena selkeä ja uuden osakeyhtiölain sisältöä soveltaen hyvin valmisteltu.

Korostamme vielä sitä, että jatkovalmisteluissa pitää harkita tilintarkastusvelvoitetta asunto-osakeyhtiöiden erityistarpeiden lähtökohdista. Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiä kommentoimme lakivalmistelun myöhemmässä vaiheessa. Annamme mielellämme lausuntoamme koskevia lisätietoja.