Tiedotus

Lausunnot 2006

Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset

19.09.2006

Oikeusministeriö

Oikeusministeriön työryhmämietintö 2006:14

HTM-tilintarkastajat ry on valtakunnallisesti keskeinen hyväksyttyjen tilintarkastajien ammatillinen yhdistys, minkä jäseninä on yli 700 HTM-tilintarkastajaa ja yli 100 KHT-tilintarkastajaa. Jäsenistömme tilintarkastusasiakkaista huomattava määrä on tässä mietinnössä tarkoitettuja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita.

Keskitymme lausunnossamme jäsenistömme ammatilliseen toimintaan liittyviin näkökohtiin.

Verohallituksen uudet ohjeet rajoittavat

Yleisellä tasolla olemme olleet huolestuneita verohallituksen vuonna 2005 antamista uusista verotusohjeista. Niiden taustalla on aivan ilmeisesti ollut rakentava tarkoitus yhtenäistää verotuskäytäntöjä, mutta niiden seurauksena on yleishyödyllisen toiminnan entistä tiukempi rajoittuminen. Se puolestaan vaikeuttaa tarpeettomasti koko yhteiskuntaa rikastuttavan aidon vapaaehtoistyön harjoittamista. Tarttuessaan tähän ongelmaan mietinnön laatijat ovat oikealla asialla.

Avustusten ja rahankeräysten tilitysraportit ja niiden oikeellisuuden varmentaminen

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toiminnalle tunnusomainen merkittävä ulottuvuus on toimintaa varten tapahtuva varojen keruu. Jäsenistön oman rahoituksen ohella pääosa varoista saadaan yleensä eri tahojen myöntäminä avustuksina tai erilaisina rahankeräyksinä, joihin liittyy erilaisia hakemuksia ja lupia sekä raportointia ja valvontaa.

Työryhmän mietinnössä todetaan mm: “Erityisesti pienten, mutta laaja-alaisten järjestöjen osalta ongelmana on, että kaikilla rahoittajilla on omat aikataulunsa, lomakkeensa ja käytäntönsä. Tämä aiheuttaa järjestöjen näkökulmasta turhaa byrokratiaa ja työtä, mikä ei voi olla rahoittajankaan intressissä. Työryhmä katsoo, että olisi siirryttävä yhtenäisiin käytäntöihin sen suhteen, mitä tietoja haku- ja tilityslomakkeissa kerätään ja että kerättävien tietojen tulisi olla sellaisia, että ne ovat helposti kirjanpidosta saatavissa.”

Työryhmän esitys edellä todetun epäkohdan korjaamiseksi on mietinnön sivulle 34 kirjattuna esityskohtana 21: ”Asetetaan selvityshenkilö tai työryhmä laatimaan valtionhallinnolle yhtenäisiä käytäntöjä avustusten myöntämiseen ja niiden valvontaan.”

Lakisääteinen ulkoinen, riippumaton valvontajärjestelmä on jo olemassa

HTM-tilintarkastajat ry näkee aatteellisten yhdistysten ja säätiöiden sekä muiden tässä mietinnössä tarkoitettujen toimijoiden ensisijaisena tavoitteena olevan sääntöjensä määrittelemän toiminnan harjoittamisen. Siihen ja toiminnan rahoitukseen saatujen tukien ja avustusten käytöstä tarvitaan luotettavat ja yhtenäiset selvitykset sekä selkeästi laaditut tilitysraportit julkisen rahoituksen ja tuen myöntäjille. Selkeästi laaditut tilitysraportit ja niiden sisällön oikeellisuuden varmentaminen ovat samoin tärkeitä.

Yhdistysten ja säätiöiden sääntöjen määrittelemän toiminnan harjoittamisen sekä tukien ja avustusten käytön ja tilitysten oikeellisuuden tarkastamista ja varmentamista varten Suomessa on jo olemassa lakisääteisesti valvottu riippumaton ammattiryhmä, jota voidaan käyttää hoitamaan tässä tarkoitettua ulkoista valvontaa – hyväksytyt tilintarkastajat.

Yhdistykset ja säätiöt ovat lakisääteisesti velvoitetut valitsemaan itselleen joko maallikko- tai hyväksytyn tilintarkastajan. Osa yhdistyksistä ja säätiöistä joutuu kokonsa puolesta valitsemaan hyväksytyn, HTM- tai KHT-tilintarkastajan. Myös EU:n komissio edellyttää rahoittamiensa hankkeiden tilitysten varmentamista hyväksytyn tilintarkastajan toimesta. Valmisteltavana oleva uusi tilintarkastuslaki saattaa vapauttaa pienimpiä yhdistyksiä ja säätiöitä tilintarkastusvelvoitteesta. Maallikkotilintarkastajista luovutaan samalla.

Byrokratian lisäämistä pitää välttää eikä mitään uutta valvojien toimijajoukkoa ole syytä rakentaa jo olemassa olevan tilintarkastusjärjestelmän rinnalle. Valvonnan toteuttamiseksi avustusten ja keräyslupien ehtoja voidaan täsmentää siten, että kaikki avustuksia tai keräyslupia saavat organisaatiot velvoitetaan käyttämään hyväksyttyjä (HTM tai KHT) tilintarkastajia. Varsinaisten tilintarkastusten ja tilintarkastuskertomusten ohella he voivat tarvittaessa tarkastaa myös erilaisia avustusten käytön ja rahankeräysten tilityksiä ja antaa niistä lausuntoja. Mikäli tilintarkastuslakia tai muuta lainsäädäntöä tältä osin muutetaan, näitä lausuntoja voidaan antaa myös tilintarkastuskertomuksiin sisältyvinä.

Lainsäädännön tuntemus ja hallintotehtävät hankalia lakeja osaamattomille

Edellä tarkoitettuja varmennustoimia tekevillä hyväksytyillä tilintarkastajilla on myös laaja yhteisöoikeuden ja verolainsäädännön tuntemus, mikä varmennustoiminnan ohella on tarvittaessa yhdistysten ja säätiöiden päättävien elimien käytettävissä. Mietinnössä korostettiin, että yleishyödyllisyyden tulkinta ja monet muut asiat ovat hallintotehtävissä toimiville usein hankalia. Juuri näihin asioihin hyväksytyt tilintarkastajat joutuvat tarkastuksissaan ottamaan kantaa ja heille on syntynyt kokemusperäistä asiantuntemusta kyseisten asioiden suhteen.

Näkökohtia maallikkotarkastajien poistuessa

Lainsäätäjän ja muiden päätöksentekijöiden on syytä harkita tarkoin kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten näkökulmasta, minkälaisia rajoja hyväksytyn tilintarkastajan käyttövelvoitteelle asetetaan ja missä tämä käyttövelvoite parhaiten antaa lisäarvoa.

Tässä ainakin seuraavat näkökohdat ansaitsevat huomiota:

• suuret yhteisöt käyttävät jo nyt hyväksyttyjä tilintarkastajia
• suurilla yhteisöillä on jo nyt organisaatioissaan osaajia
• pieniltä yhteisöiltä saattaa puuttua pahimmassa tapauksessa molemmat.

Hyväksytyn tilintarkastajan käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat suhteellisesti sitä alhaisemmat mitä paremmassa peruskunnossa yhteisöjen taloushallinto on. Siellä, missä on korjattavaa, tilintarkastajat voivat antaa arvokkaita neuvoja taloushallinnon kehittämiseksi. Tästä syntyvät kustannukset voivat useimmiten kompensoitua hallinnon kustannussäästöinä tai muina hyötyinä.

Lopuksi

Annamme mielellämme lisätietoja ja tarjoamme osaamistamme työryhmän työn jatkotyöstämisessä.