Tiedotus

Lausunnot 2005

Työvoima- ja elinkeinopalveluiden uudistaminen

2.9.2005

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kuulemistilaisuus 15.8.2005

Yleistä

Suomalaiset yrityspalvelut -työryhmä on tehnyt erittäin mittavan ja kunnioitettavan työn varsin lyhyessä ajassa. Sen julkaisema raportti antaa hyvän, kattavan kuvan nykyisistä julkishallinnon palvelutuotteista ja niiden tarjoajista. Raportti on jo sinällään erinomainen työväline julkishallinnon yrittäjille tarjottavan toiminnan kuvauksena. Siitä ilmenee kuinka valtava tuotteiden ja tarjoajien määrä on. Tarve niiden koordinointiin ja päällekkäisyyksien sekä turhien toimintojen karsimiseen on selkeästi olemassa. Suhtaudumme myönteisesti ehdotettuihin muutoksiin.

Hyviä lähtökohtia

• asiakaslähtöisyys ja asiakkaan omavalintainen asiantuntijoiden valinta
• yhdestä palvelupisteestä kaikki palvelut; nykyisten julkishallinnon resurssien ohjaaminen nyt suunnitteilla olevaan organisaatioon
• ohjaaminen palvelupisteestä markkinaehtoisiin palveluihin
• vain selkeästi julkishallinnolliset palvelut jätetään palvelupisteen tuotteeksi

Kysymyksiä herättäviä ja lisäselvityksiä kaipaavia asioita

• järjestelmän kustannukset/kustannustehokkuus
• järjestelmän rahoitus jäi epäselväksi, sitä on vain sivuttu raportissa
• järjestely ei saa vaarantaa nykyisten hyvin toimivien organisaatioiden kuten esim. uusyrityskeskusten toimintaa
• omaneuvojien rooli jäi raportissa epäselväksi ja kaipaa täsmentämistä mm. minkälaisiin ongelmiin apua, mitä ovat nk. akuutit ongelmat, miten laajasti omaneuvojat antavat neuvoja, mitä ovat räätälöidyt palvelut", omaneuvojien pätevyysvaatimukset ja vastuu neuvojen antamisessa sekä riippumattomuus ja salassapitovelvollisuus ja esim. lähipiiritoiminta (tietoon saadun liikeidean käyttö) sekä missä raja markkinavetoisiin palveluihin
• markkinapuuteperiaate kaipaa selvennystä; mitä se oikein on ja missä menee raja, ettei toiminta sinänsä johda markkinapuutteeseen
• "kevyt" sertifiointi; maksaako ja mikä taho asiantuntijoita sertifioisi
• palvelupisteiden lukumäärä vrt. uusyrityskeskuksia n. 30; saadaanko kaikkiin pisteisiin tarvittavan pätevyyden omaavia henkilöitä

Muita kommentteja

• järjestelmän avoimuus mm. tulosten ja kustannusten säännölliseksi arvioimiseksi
• kehittämislinjausten määrittely
• asiantuntijapoolin avoimuus
• tilintarkastaja voi toimia myös konsulttina taloushallinnon ongelmatilanteissa ja aloittavan yrittäjän tukena muille kuin tilintarkastusasiakkailleen

Muiden maiden järjestelmät

On hyvä, että työryhmä on selvittänyt muiden maiden yrityspalvelujärjestelmiä, ettei pyörää tarvitse keksiä meillä uudestaan. Kuitenkin jos näitä järjestelmiä aletaan suoraan soveltaa meidän olosuhteisiimme, niitä tulisi selvittää vielä laajemmin vertaamalla niitä mm. Suomen erityisolosuhteisiin ja muuhun lainsäädäntöön, kuten välilliseen ja välittömään verotukseen, yhtiö- konkurssi- yms. lainsäädäntöön. julkismaksujen viivästyskorkoihin jne., työsopimus-, työaika-, vuosilomalainsäädäntöön.

Organisaatio

Olemme huolestuneita, jos uusi melkoisen raskas koordinointiorganisaatio luodaan aikaisempien lisäksi. Jos taas aikaisempia organisaatioita vastaavasti kevennetään, tuntuu uusi järjestelmä hyvältä. Olemmekin ymmärtäneet, että tässä olisi kysymys vain jo olemassa olevien resurssien uudelleenjärjestelystä:

• ylin TE- johtoryhmä
• poikkihallinnollinen ohjausyksikkö
• alueelliset johtoryhmät (20 vai 50) (valvomaan 3-5 omaneuvojan työtä?)
• perustamalla 50 yrityspalvelupistettä
• kiinnittämällä toimintaan 200 - 300 asiantuntijaa tukipalveluineen (sertifioidut asiantuntijat?)
• perustamalla kasvuyrityspalveluja tuottava verkosto
• perustamalla innovaatiopalveluja tuottava verkosto

Palvelupisteiden suuri määrä ihmetyttää. Onko kussakin palvelupisteessä 12 kk:ksi täysipäiväisesti työtä omaneuvojille (150-250), joita puolestaan valvoisi yllä mainittu melkoisen kattava organisaatio.

Asiantuntijoiden valinta asiakkaan toimesta

Asiantuntijoiden sertifiointiprosessi ja -taho, maksullisuus sekä julkistaminen on raportissa jätetty avoimeksi. Mielestämme yrittäjillä ja yrityksillä pitäisi olla oikeus täysin vapaaseen asiantuntijan valintaan poolista, josta he voisivat omilla päätöksillään mahdollisimman joustavasti valita itselleen kuhunkin tarpeeseensa sopivan asiantuntijan. Poolin tulisi uusyrityskeskusten tapaan koostua vain asiantuntijoista, ei virkamiehistä.

Näkemyksemme mukaan kaikki lakisääteiset tilintarkastajat (n. 1.500) kuuluvat automaattisesti asiantuntijapooliin ilman erillistä sertifiointia. Heidän sertifiointinsa tapahtuu jo lakisääteisesti ja edellyttää mm. tilintarkastajan opinnot, tilintarkastajatutkinnon läpäisyn, vakuutuksen oikeudessa, jatkuvan valvonnan, lakisääteisen (rajaton) vastuun annetuista palveluista.

Lisäksi haluamme tuoda työryhmän tietoisuuteen, että tilintarkastajat voivat toimia monipuolisesti myös taloushallinnon konsultteina ja aloittavan yrittäjän 'sparraajana' mm. niillä toimialoilla, joissa heillä on erikoisosaamista eli heillä on syvällistä tietoutta niistä asioista, jotka kuuluvat omapalveluneuvojan tehtäviin pintapuolisemmin.

Ohjaaminen palvelupisteestä markkinaehtoisiin palveluihin

Työryhmän tavoitteena oli olla kilpailematta yksityissektorin tuottamien palvelujen kanssa siirtämällä yksityispuolen tuottamia palveluja pois nykyisistä organisaatioista. Raportissa ja yrityspalvelupisteiden suunnitelluissa palveluissa on kuitenkin ristiriitaisuuksia näiden tavoitteiden kanssa.

Julkisuudessa on arvosteltu voimakkaasti nykyistä palvelujen tarjoamista vain rajoitetuille konsulteille tai yksityisille palvelujen tarjoajille, jopa vain omaan lähipiiriin.

Mikäli uusia omapalveluneuvojia ja seudullisia palvelupisteitä perustetaan, tärkeää on järjestelmän avoimuus ja luotettavuus, jossa mm. tällainen rajoitettu toimeksiantojen (asiantuntijapalvelujen) ohjaaminen ei enää olisi mahdollista.

Markkinapuuteperiaate

Kaipasimme raporttiin selkeämpää selvitystä sellaisista julkishallinnon palveluista, joita yksityispuoli ei pystyisi tarjoamaan. Nykyisin tarjotaan julkisen puolen kautta subventoituja palveluita, jotka kilpailevat yksityispuolen tarjoaminen palvelujen kanssa ja estävät mm. näiden palvelujen tuottajien toimintaa. Toisaalta on alueita, joissa ei ole lainkaan tarjolla tiettyjä palveluita ja joissa palvelu voisi olla perusteltua, kunnes sinne saadaan yritystoimintaa ja markkinaehtoisuutta voidaan alkaa soveltaa.

Omaneuvojat

Työryhmän raportissa kuvattu omaneuvojien tehtävä olisi melkoisen laaja ja edellyttää varsin monipuolista koulutuksen ja käytännön kokemuksen kautta hankittua pätevyyttä. Myös vastuu ongelmien ratkaisuista ja mahdollisista virheistä niissä on omaneuvojien osalta selvittämättä. Löytyykö tällaisen tason osaajia?

Taloushallinnon palveluissa asiakkaan ja palvelun tuottajan välille syntyy luottamuksellinen suhde. Omaneuvojien riippumattomuus ja salassapitovelvollisuus on varmistettava, samoin kielto lähipiiritoimintaan, jolloin julkisuudessa esimerkiksi TE-keskuksia kohtaan syntynyt kritiikki poistuisi.

Yhtenä tärkeänä tehtävänä omaneuvojalla olisi raportin mukaan antaa nopea vastaus akuuttiin ongelmaan. Yleensä yrittäjä ottaa yhteyttä akuuteissa ongelmissaan joko tilitoimistoonsa tai tilintarkastajaansa, joka tuntee yrityksen ongelmat syvällisemmin ja tarkemmin sekä voi ohjata yrittäjän oikean asiantuntijan luokse. Kokemuksemme mukaan yritys on tunnettava riittävän hyvin ennen kuin vastuullisia neuvoja voidaan antaa. Nopeat neuvontapalvelut tuntuvat arveluttavilta, ellei kyse ole pelkästään asiantuntijan välittämisestä.

Omaneuvojien rooleja käsiteltäessä voisi auttaa, jos sen sijaan, että kaikkia näiden palvelujen käyttäjiä käsitellään yhtenä ryhmänä, jo ennen tätä tehdään kolmijako aloittaviin yrityksiin, kasvuyrityksiin ja innovaatioyrityksiin (hautomot).

Omaneuvojien valtuudet ja toimenkuva pitäisi olla realistinen ja selkeä. Tämä palvelu ei saa muodostua kilpailevaksi toiminnaksi yksityissektorin kanssa.

Palvelusetelit

Palvelusetelit (esim. 1.000 tai 3.500 tai 7.000 euroa) ovat mielestämme parannus entiseen, koska niiden tarkoituksena on mahdollistaa entistä vapaampi palvelujen tuottajan valinta. Raportin mukaan palvelut on kuitenkin valittava niistä palveluntuottajista, joita omaneuvoja antaa. Mielestämme tämän pitäisi olla asiakkaalle täysin vapaavalintaista. Tieto asiantuntijapooliin sertifioiduista henkilöistä pitäisi olla avoimesti saatavilla.

Uudistuksen toimeenpanoa koskeva lausuma

Seuraavat asiat ovat tärkeitä

• päällekkäisyyksien karsiminen olemassa olevien palvelujen ja organisaatioiden kanssa.
• yksityispuolen tarjoamien palvelujen siirtäminen pois julkishallinnolta
• määrärahojen jaossa ja päätösprosessissa lisättävä avoimuutta
• tavoitteiden saavuttamista arvioitava säännöllisesti esim. vuosittain ja siitä raportoitava julkisesti

Lopuksi

Asian tärkeän yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi olemme valmiit yhteistyöhön ja annamme mielellämme asiantuntevia resurssejamme käyttöönne järjestelmää toteutettaessa. Jäsenillämme on jo vankka kokemus pk-yrittjäjien ongelmista ja toiminnasta sekä uusyrittäjyystoiminnassa mukana olemisesta. Yhdistyksemme jäsenistä n. 65 % toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijoittuen laajasti eri puolille Suomea. Yhdistyksemme 15 paikallisosastoa voivat tarjota hyvän yhteistyöverkoston hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisvaiheissa.

Pidämme tärkeänä, että johtoryhmiin joka tasolle saadaan mukaan päätöksentekijöiksi myös elinkeinoelämän edustajia. Erityisesti toivomme saavamme yhdistyksemme paikallistason edustajia mukaan paikallisiin johtoryhmiin.

Yhdistyksemme aktiivisesti hyväksyttyinä tilintarkastajina toimivilla jäsenillä on vuosittain yli 61.000 tilintarkastustehtävää, joiden lisäksi tulevat n. 15.000 muuta tehtävää ja lausuntoa. Suurin osa jäsenistömme asiakaskunnasta on yksityisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tältä pohjalta kokemuksemme tämän yrittäjäryhmän ongelmista ja tarpeista on varsin vankka.

Olemme aiemmin antaneet lausuntomme Yrittäjyyden politiikkaohjelman säädöstyöryhmän raporttiin 11.3.2004. Kauppa- ja teollisuusministeriö on toiminut varsin ripeästi ja ottanut siinä esittämiämme asioita mukaan vireillä oleviin ja jo toteutettuihin lainsäädäntöuudistuksiin.