EHDOTUS ASETUKSEKSI KHT- JA HTM-TILINTARKASTAJAN HYVÄKSYMISVAATIMUKSISTA

07.10.2005

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Ehdotus asetukseksi on ristiriitainen ja jo vanhentunut

Vuonna 2003 kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman tilintarkastuslakityöryhmän raportin kanssa samanaikaisesti annettiin Keskuskauppakamarin tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksia pohtineen työryhmän muistio, jossa oli työryhmän ehdotus tilintarkastajatutkintoasetukseksi.

Molempiin yllä mainittuihin, sekä KTMn raporttiin että KKKn muistioon, antamassamme lausunnossa viittasimme haluumme kommentoida myöhempänä ajankohtana ehdotusta tilintarkastajien tutkintovaatimuksiksi. Olemme äskettäin käyneet läpi Keskuskauppakamarin työryhmän ehdottaman asetuksen koskien KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksia.

Kiinnitämme kauppa- ja teollisuusministeriön huomion siihen, että Keskuskauppakamarin antama muistio ja siinä mainittu asetusehdotus ovat sisällöltään ja perusteluiltaan jo viimeisten kahden vuoden aikana vanhentuneet. Havaitsimme asetusluonnoksessa myös useita ristiriitaisuuksia. Esitämme, että tutkintoasetusesitystä varten pitäisi asettaa työryhmä, joka käsittelee sen pikaisesti uudestaan.

Tarkkojen opintoviikkojen (nyk. opintopisteiden) määrittely pitäisi poistaa

Myös pitkän työkokemuksen kautta päästävä alalle.

Suomi on allekirjoittanut Bolognan - Prahan sopimuksen eurooppalaisen korkeakoulualueen muodostamiseksi ja sen mukaisia korkeakoulujen tutkintouudistuksia ollaan hyvää vauhtia toteuttamassa (kandidaatti- ja maisteritasot tai undergraduate - graduate -tasot, opintopisteet, ei opintoviikot, pääaine/sivuaine, opintolinja/opintopolku). Bologna-Prahan julistuksen tavoitteena on luoda yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulujärjestelmä.

EUn 8. direktiivin vahvistamisprosessi on loppusuoralla. Direktiivissä ei ole säädetty opintojen määrästä, vaan siinä on lueteltu erilaisia tilintarkastusopintoihin sisältyviä aineita mukaan lukien kansainväliset tilintarkastus- ja tilinpäätösstandardit sekä mahdollisuus muuttaa direktiivissä olevia aineopintoja ympärillä olevan maailman muuttuessa.

Suomessa tilintarkastajatutkintoon pitää pääsääntönä riittää, että opintovaatimuksista säädetään ’pääaineena on laskentatoimi, jossa on mukana tilintarkastusopintoja ja sivuaineena oikeustiede’. Yksityiskohtainen opintoviikkojen/-pisteiden määrittäminen ei enää sellaisenaan ole tarkoituksen mukaista eikä sitä edellytä EU:n direktiivi eivätkä IFACin standardit (IES). Opintokokonaisuuksien kertoimet voivat vaihdella eri vuosina. Sen sijaan yksittäistapauksissa, jos pää- ja sivuaineet eivät ole laskentatoimi joka sisältää tilintarkastusopintoja ja oikeustiedettä, voidaan vaatia tiettyä määrää opintopisteitä (ei opintoviikkoja).

EUn direktiivi sallii myös pitkän työkokemuksen omaavien henkilöiden pääsyn alalle. Mielestämme myös tämän reitin selkeämpää mukaan ottamista ja siitä informoimista ei saa unohtaa uudistuksissa. Kaikkien osapuolten näkemyksen mukaan vankkaa taloushallinnon kokemusta arvostetaan tilintarkastajalla. Pätevyysvaatimukset kuitenkin suosivat suoraan opintojen parista tilintarkastusalalle tulevia.

Asetuksessa huomioitava kansainväliset standardit

Yrityskokoon mukaisille tarkastusoikeuksien rajoituksille ei ole enää perusteita Tilintarkastajia koskeva IFACin uusi nk. kansainvälisen pätevyysstandardin hyväksyminen (IES, Competence Requirements for Audit Professionals) on loppusuoralla ja siihen on annettu eri tahojen kommentit. Standardissa on määritelty ammattimaisesti tilintarkastuksia tekeville henkilöille perustaso, jossa tarkastusoikeuksia ei ole rajoitettu yrityskoon mukaan kuten Suomessa.

Sen sijaan erikoistoimialoille kuten vakuutusyhtiöiden ja rahoituslaitosten sekä rajojen yli toimivien suurten kansainvälisten konsernien tilintarkastuksesta vastuullisilta tilintarkastajilta ja tiimien vetäjiltä edellytetään standardien mukaan lisäpätevyyttä käytännön kokemuksen ja lisäopintojen kautta – tällöinkään ei enää tarvita tutkintoja vaan esimerkiksi näyttöä korkeakoulu- tai muista lisäopinnoista ko. toimialoja koskevissa aineissa. IFAC on jo hyväksynyt standardit koskien peruskoulutusta ja työkokemusta sekä tilintarkastajatutkintoja. IFACin pk-työryhmä on myös kommentoinut standardiesitystä.

EUn 8. direktiivissä tilintarkastajalta edellytetään tilintarkastuksessa kansainvälisten ISA-standardien osaamista ja niiden noudattamista tilintarkastuksissa. Johdonmukaista on, jos myös koulutusvaatimukset perustuvat kansainvälisiin standardeihin.

Liian tiukat hyväksymistulkinnat estävät alalle pääsyä

Suomessa tutkintoon hyväksymisiä sekä opintojen että työharjoittelun osalta tulkitaan hyvin tiukasti ja se vaikuttaa luonnollisesti myös alalle hakeutumiseen. Esimerkkinä voidaan mainita useita vuosia tilintarkastajana toiminut ja HTM-tutkinnon aikanaan läpäissyt HTM-tilintarkastaja, jonka KHT-tutkintoon pääsy evättiin puuttuvien 5 opintoviikon oikeustieteen opintojen johdosta. Hänellä oli kaksi korkeakoulututkintoa, ekonomin ja valtiotieteen maisterin sekä luonnollisesti HTM-tutkinnon edellyttävät oikeustieteen opinnot.

Korkeakouluopinnoissa hankitut tiedot vanhenevat nopeasti, siihen eivät auta edes melko äskettäin suoritettujen opintoviikkojen määrä, vaan tietojen ja ammattitaidon jatkuva päivittäminen, jota tilintarkastajilta jo nyt edellytetään.

Tutkintoon menevän työharjoitteluksi ei myöskään hyväksytä nk.pätkätöinä tehtyä harjoittelua. Ei direktiivissä, eikä kansainvälisissä standardeissakaan, edellytetä Suomen vaatimusten kaltaista yhtäjaksoista työharjoittelua. Mm. Englannissa on mahdollisuus suorittaa työharjoittelu siten, että alalle hakeutuvalla on oltava näyttöä erilaisista tarpeelliseksi katsottavista työharjoittelun alueista kuten veroilmoitusten, tilinpäätösten ja konsernitilinpäätösten tekemiseen osallistumisesta. Suomessa oppisopimuskoulutuksessa olevat raportoivat työharjoitteluaan edellä mainitun kaltaisesti.

HTM-tilintarkastajan työhuiput kohdistuvat pääasiassa talvi- ja kevätkaudelle, jolloin harjoittelijalle on töitä tarjolla. Sen sijaan muun osan vuodesta alalle aikova henkilö voisi toimia esimerkiksi tilitoimistossa, asianajotoimistossa tai muissa taloushallinnon tehtävissä. Tilintarkastajatutkintoon vaadittava työharjoittelu pitäisi voida toteuttaa myös ’pätkätyönä’. Ei EU eivätkä kansainväliset standardit estä tätä.

EUssa on kesällä hyväksytty ammattilaisten pätevyysvaatimuksia koskeva direktiivi, joka suurella todennäköisyydellä tulee koskemaan jollain aikavälillä myös tilintarkastusalaa, kun otamme huomioon mm. komission tavoitteen sisämarkkinoiden aikaan saamiseksi (tutkintojen vastavuoroisen hyväksymisen ja työvoiman vapaan liikkumisen) myös tilintarkastusalalla.

Tutkintoasetuksen pikainen uudelleen käsittely tarpeen

Edellä mainituin perustein katsomme, että tutkintoasetusesitystä varten pitäisi asettaa uusi työryhmä ja käsitellä tutkintoasetus pikaisesti uudestaan. Se on roikkunut jo lähes kaksi vuotta ja saamamme palautteen mukaan, tämä osaltaan alkaa vaikuttaa kielteisesti tilintarkastajaopintoja harkitsevien määrään, koska tulevaisuus tilintarkastajana näyttää opiskelijan silmin epävarmalta.

Samalla esitämme huolestuneisuutemme siitä, että tilintarkastajayhdistysten tekemiä aloitteita siirtymäsäännösten jatkamisesta vuonna 2004 ei otettu vakavasti ja se on vaikuttanut tutkintoon hakijamääriin sekä KHT- että HTM-puolella. Lainsäädännön edelleen siirtyessä asia ei korjaannu mahdollisesti vielä kahden seuraavankaan vuoden aikana. Olemme huolestuneet viranomaisten viivyttelystä lainsäädännön vahvistamisessa, mikä haittaa alalle tuloa ja vaikuttaa kokonaisuutena alalle rekrytointiin.

Toivomme tässä kirjelmässämme olevien asioiden pikaista käsittelyä kauppa- ja teollisuusministeriöltä, jotta paikallisesti toimivat pienemmät yhteisöt eivät putoaisi lainsäädännön viivyttelyn tai sen ylitiukkojen tulkintojen johdosta markkinoilta. Jos lainsäädäntö vielä viivästyy, kilpailu tilintarkastusalalla vääristyy tarkastusten siirtyessä suurille kansainvälisille ketjuille, tilintarkastajien määrä vähentyy ja yrittäjien saamat tilintarkastuspalveluiden tarjonta heikentyy. Tilintarkastusammattilaisten poistuessa markkinoilta, kestää useita vuosia ennen kuin vaje saadaan täytettyä.