TIEDOTUS

UUTISET JA TIEDOTTEET 2008

Puheenjohtaja Ossi A. Saarisen puhe kesäpäivillä 4.9.2008

AJANKOHTAISTA - KESÄPÄIVÄT 2008

Arvoisat kutsuvieraat, kunniajäsenet. kollegat, hyvät naiset ja herrat,
Toivotan teidät tervetulleeksi kesäpäivillemme tänne Tallinnaan. Paikka symbolisoi hienosti Euroopan palautumista 1500 - 1600 luvun globaaliin maailmaan, tosin nykypäivän ehdoilla.

Tarkoitukseni on käydä esityksessäni läpi ajankohtaisia tapahtumia viime toimintakaudelta, eli huhtikuusta 2007 lähtien ja sen jälkeen hahmotella muutosten vaikutusta tulevaisuuteen.

Kotimaisia tapahtumia

Uusi tilintarkastuslaki astui voimaan 1.7.2007. VT Pasi Horsmanheimo tulee pitämään esityksen aiheesta, joten puutun tässä vain muutamiin yksityiskohtiin.

Heti lain 2§:ssä on merkittävä määritemuutos. Tilintarkastajalla tarkoitetaan tilintarkastuslain mukaisesti hyväksyttyä henkilöä (HTM tai KHT). Lain tätä kohtaa rikkovat tällä hetkellä yleisesti sekä alan suuret toimijat, että maallikot.

Tilintarkastajien valvonta säädettiin edelleen kauppakamarilaitoksen tehtäväksi. Kun TEM antoi asetuksen 15.2.2008 kauppakamarilaitoksen maksuista, totesimme, että kustannukset ovat nousseet rajusti. Asetuksen perusteella on laskettavissa, että maan tilintarkastajat maksavat noin 950.000 euroa vuosimaksuja. Kun tutkinnoista ja laaduntarkastuksista suoritetaan erilliset maksut, lienee selvää, että perusvalvonta kattaa ainoastaan rekisterinpidon ja valitusten käsittelyt. Tältä osin rohkenen ihmetellä kauppakamarilaitoksen taloudellista tehottomuutta.

Eduskunta lausui myös yksimielisesti kuusi eri lausumaa. Näistä tärkein on luonnollisesti yhden perustutkinnon valmistelu. Olemme osaltamme valmistelleet TEM:lle keskustelumuistion, mutta se ei vielä ole johtanut toimenpiteisiin. Tilintarkastuspalvelujen käyttäjien kannalta asialla on kiire, jotta alan tarjontaa voitaisiin lisätä ja keskittymistä vähentää. Viivyttely vaikuttaa mm. tilintarkastusalalle pyrkivien määrään, uusien tilintarkastajien valmistumiseen ja siten supistaa alan palvelujen tarjontaa ja haittaa elinkeinoelämää.

Sitä vastoin TEM ja VM tekivät hyvää yhteistyötä mahdollistaakseen JHTT- tarkastajien pätevöitymisen tilintarkastuslain mukaisiksi tarkastajiksi. Tämä malli olisi varsin sopiva siirtymätapa yhteen tutkintoon siirryttäessä ja siitä on jo yksi käytännön esimerkkikin olemassa.

Eduskunnan lausuman perusteella OM työstää parhaillaan Asunto-osakeyhtiölakia ja Yhdistyslakia. Pöyristyttävää on se tapa, jolla kyseinen ministeriö pyrkii palauttamaan Eduskunnan tahdon vastaisesti maallikkotilintarkastajan tehtävät ns. toiminnantarkastajan kaavussa. On myös todettava, että valmistelussa on selkeästi sivuutettu tilintarkastajayhdistykset. Ymmärtääkseni suuri osa vaalirahoituksesta toimii yhdistysten kautta!

Odotamme myös toimenpiteitä tilintarkastuslain vaikutusten seurannasta.

Laadunvalvonta on myös ollut kovasti esillä. Yhdistyksen edustajat ovat puurtaneet uuden laatumekanismin kanssa. Toimikunta jätti Keskuskauppakamarille raporttinsa 17.6.2008. Toimenpiteet ovat oikean suuntaisia, mutta aivan liikaa kauppakamarilaitospainotteisia. Valvonta on jatkossa viranomaisvalvontaa. Se voisi myös aidosti olla sitä. Valvontasykli pitenee ”ei-merkittävien” yhtiöiden tarkastajien osalta kuuteen vuoteen.

Alan keskittyminen

Ala keskittyy jatkuvasti. Ns. Big Four yhtiöissä on 469 tilintarkastajaa ja muuta henkilökuntaa 1609. Vertailun vuoksi todettakoon, että yksin pää- tai sivutoimisesti toimiva tarkastajia on 771. Arvioni mukaan noin 1/3 suurten tilintarkastustoimistojen tilintarkastusliikevaihdosta ja yli puolet toimeksiantojen määrästä tulee samoilta markkinoilta kuin yhdistyksemme jäsenten liikevaihto. Kehitys ei ole kansantalouden kannalta hyvä. Suomalaiset yritykset tarvitsevat suomalaista tilintarkastusta, eivätkä ylikansallisia manuaaleja.

Voimakas keskittyminen johtuu useasta eri syystä. Nykyinen tutkintorakenne suosii ”Big Four putkea”, varsinkin kun työharjoittelua on vaikea saada muualta. Ratkaisuna pitäisi olla joko työharjoitteluvaatimusten tulkinnan helpottaminen tai selkeä taloudellinen tuki harjoituspaikkojen tarjoajille pk- ympäristössä. Pallo on tässä kolmiossa TEM – OPM- Keskuskauppakamari.

Toinen keskittymisen syy on tiedekorkeakoulujen asenne. Kun opetus ei lähes lainkaan suuntaudu pk- ympäristöön, ei pk- tilintarkastajakandidaatteja löydy oppilaista helpolla.

Kolmas keskittymissyy löytyy kauppakamarilaitoksen tavasta tuoda esiin korostetusti vain KHT- tutkintoa. Esimerkin tästä löytää vaikkapa Keskuskauppakamarin nettisivuilta, joissa on varta vasten kaivettu esiin vanhahtava ”hyväksytty tilimies” tarkoituksellisesti.

Kansainvälinen kehitys

Tilintarkastusala globalisoituu, haluamme me sitä tai emme. Nyt on selvästi havaittavissa lähentymistä Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteissa. Esimerkkinä tästä on mm. se, että USA tulee hyväksymään tulevaisuudessa IFRS- tilinpäätökset, eikä vaadi GAAP- konversiota.

Euroopan osalta käydään standardeista poliittista kissanhännänvetoa. EU- poliitikot haluavat sanoa viimeisen sanan, vaikka alan tekemiin standardeihin ei tosiasiassa tulisikaan suuria muutoksia. Standardithan eivät ole vielä sitovaa EU- lainsäädäntöä, mutta hyvän tilintarkastustavan kautta ne silti ovat meitäkin velvoittavia.

EU-komissio on ryhtynyt ns. Simplification- hankkeeseen, jossa pyritään alentamaan eurooppalaisten yritysten hallinnollisia kustannuksia. Tässä yhteydessä hallinnollisten kustannusten osalta on kiinnitetty huomiota tilintarkastuskustannuksiin. Valitettavasti ne on eri tutkimusissa erheellisesti niputettu kirjanpito- ja muiden peruskustannusten kanssa samaan. Näinhän kävi mm. Suomessa KTM:n laadituttamassa tutkimuksessa tilintarkastusvelvollisuuden kustannuksista.
 
Simplification- prosessin perusongelma on se, että yritysten toimintamallit ja toimintaympäristö eri EU- maissa poikkeavat huomattavasti toisistaan. Esimerkkeinä voidaan ottaa pohjoismaissa hyvin yleinen osakeyhtiömuoto, kun taas Keski - Euroopassa on vallitsevana pk-yritysmuotona rajavastuuyhtiö. Myös muualla kuin pohjoismaissa on hyvin tavanomaista, että pienosakeyhtiöillä on oma kevyempi osakeyhtiölainsäädäntö.

Toinen perustavaa laatua oleva ero verotussidonnaisuus, joka poikkeaa huomattavasti eri maissa. Tämä taas johtaa erilaiseen viranomaisvalvontaan tai tilintarkastustarpeeseen eri maissa.

Mm. eurooppalainen tilintarkastajien keskusjärjestö FEE on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että tilintarkastusjärjestelmän tulee olla sellainen, että maakohtaisia eroja voidaan sallia saman periaatteiston sisällä.

On ilmeistä, että jos esimerkiksi tilintarkastusvaatimuksia vähennetään, seuraa siitä lisätarpeita tilinpäätösten käyttäjien, kuten pankkien, verottajan jne. osalta, eikä kansantaloudellista säästöä synny, vaan päinvastoin kansantaloudellinen tehokkuus huononee. Suomessa tämä merkitsee mm. lisää verotarkastajia ja enemmän virheellistä taloudellista tietoa. Kuten FEE: kin on lausunnoissaan todennut, pk- yrityksiltä puuttuu taloudellisen tiedon tuottamiseen tarvittavat resurssit. Jos tilintarkastuksesta luovutaan, merkitsee se pk-yrityksille suurempia lisäkustannuksia muita teitä, kuten konsultointi- ja neuvontapalvelujen käyttöä.

Olemme osaltamme tuoneet esiin pohjoismaisen ja eurooppalaisen keskusjärjestömme kautta niitä epäkohtia, joita liika eurooppalainen standardointi tuo pohjoismaisiin oloihin. Käsityksemme mukaan toimintamme on jo tuottanut tuloksia.

Tilintarkastusvelvollisuudesta keskusteltaessa eri pohjoismaissa on päädytty erilaisiin ratkaisuihin. Tanska päätyi hyvin samankaltaiseen tilintarkastusvelvollisuuteen, mitä Suomessa toteutettiin. Norjan osalta viimeinen tarkastusesitys ehdottaa yleisen tilintarkastusvelvollisuuden säilyttämistä. Ruotsissa keskustelu on vielä täysin avoin.

Yhdistyksemme haasteet

Yhdistyksenä voimme katsoa taaksepäin ylpeänä. Useiden vuosien työn tuloksena olemme tänä päivänä jäsenenä IFAC:ssa, FEE:ssä ja tarkkailijajäsenenä NRF:ssä. Näiden yhteyksiemme kautta saamme tietoa ja pystymme vaikuttamaan asioihin, jotka koskettavat suomalaista tilintarkastusmaailmaa ja etenkin pk- sektoria.

Meidät on myös luokiteltu kotimaassa selvästi alan edustajaksi eri viranomaiselimissä.

Jäsenistömme toiminta on selvästi muuttunut ammattimaisemmaksi ja nekin jäsenet, jotka toimivat vielä sivutoimisesti, ovat tosiasiassa alaa lähellä olevissa tehtävissä, kuten esimerkiksi tilitoimistoissa.

Jatkossa olemme entistä ammattimaisempien tilintarkastajien yhteenliittymä ja tulemme jatkamaan tiivistä ajantasaiskoulutustamme ja muita jäsenpalvelujamme. Tulemme myös edelleen tukemaan kaikkia mahdollisia järjestelyjä tilintarkastajakokelaiden kouluttamiseksi.

Uusien tilintarkastajien saaminen alalle on tärkeätä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana joukostamme siirtyy reserviin iän vuoksi yli 350 tilintarkastajaa. Tämä tarkoittaa tarvetta saada merkittävä määrä uusia tilintarkastajia. Tosin valtaosa poistuvista tilintarkastajista on sivutoimisia, joten ala tarvitsee kapasiteettinsa säilyttämiseksi vain noin puolet em. määrästä.
Tämä vastaa suunnilleen tämän päivän ”uudistuotantoa”.

Jäsenmäärän alentuminen saattaa osaltaan aiheuttamaan kustannuspaineita yhdistykselle, mikä voi tarkoittaa toiminnan uudelleenjärjestelyä yhdistyksen piirissä lähivuosina. Toisaalta mm. EU- velvoitteet kaikkien EU- määräysten vapaasta suomenkielisestä saatavuudesta merkinnevät joidenkin kustannuserien alenemista ja niiden siirtymistä viranomaisten ”piikkiin”.

Merkittävä järjestöllinen haaste on myös valvontamaksujen ja koko valvontajärjestelmän saaminen asiakasystävälliseksi, kuten jo aikaisemmin viittasin. Maastamme puuttuu kaikkia alan toimijoita koskeva elin, joka pitäisi sisällään kirjanpidon, tilinpäätöksen ja rahoituksen yhteisen valvonnan. Sekä Ruotsi että Norja toimivat tällaisessa mallissa hyvin kokemuksin. 

Alan toiminnan järjestelyt

Jo pitkään on alalla keskusteltu järjestövaikuttamisen hajanaisuudesta ja sitä kautta syntyneestä tehottomuudesta. Saattaaksemme asiaa eteenpäin yhdistyksemme hallitus teki 28.3.2008 päätöksen virallisten neuvottelujen avaamiseksi KHT-yhdistyksen kanssa toimintojen mahdollisesta yhdistämisestä. Tarkoituksenamme oli ensi vaiheessa saada aikaan aiesopimus, jonka perusteella jatketaan yhteistyöneuvotteluja konkreettisemmalla tasolla. Käsittääkseni työn alla oleva yhteistyösopimus on pitkällä ja odotamme KHT-yhdistyksen hyväksymistä viimeisestä sopimusversiosta parin viikon sisällä.  Varsinaiset neuvottelut alkaisivat tämän jälkeen ja tavoitteena olisi saada asia yhdistysten jäsenistön käsittelyyn tammikuussa 2009.

Neuvottelujen kohteena tulee olemaan monia eri asiakokonaisuuksia. Lähtökohtanamme neuvotteluissa on tasaveroinen asema mahdollisesti syntyvässä uudessa kokonaisuudessa ja meidän nykyjäsenistöllemme tärkeiden asioiden säilyttäminen tulevaisuudessa.

Lähtökohtiamme ovat siis:

• kaikkien alalla toimivien henkilöiden kaikinpuolisten toimintaedellytysten säilyttäminen
• yhteinen näkemys tilintarkastajatutkinnosta, tilintarkastajien hyväksynnästä ja valvonnasta
• tehokas vaikuttamiskanava alan lainsäädäntöön
• sen varmistaminen, että uudessa yhteisössä on tarvittava hallinnollinen edustus ja palkattu henkilöstö erityisesti pk – asioihin
• vastuuvakuutuksen säilyttäminen nykytasolla nykyisen riskitason vallitessa
• jäsenmaksujen ja jäsenpalvelujen hinta/laatusuhteen säilyttäminen

Tulevaisuuden haasteet

Tilintarkastajat ja tilintarkastusyritykset ovat osa yhteiskunnan palvelusektoria. Palveluja on tarjottava markkinalähtöisesti. Tilintarkastajan työn tuottama lisäarvo on kiistaton. Emme osaa edes itse arvioida tämän lisäarvon todellista merkitystä, vaan useassa tapauksessa alihinnoittelemme palvelumme. Meidän on paremmin tuotava esiin nde oheispalvelut, joita asiakas saa työmme sivutuotteena. Palveluvalikoimaamme on lavenettava. On siirryttävä asiakkaita konttorissaan vastaanottavasta kamreerista yrittäjän todelliseksi yhteistyökumppaniksi, joka omalla osaamisellaan täydentää yrityksen osaamisalueita. Kaiken tämän voi tehdä säilyttäen riippumattomuuden. Terve harkinta on tietenkin aina paikallaan.

Ensimmäinen tulevaisuuden haaste on ammattitaitomme säilyttäminen ja parantaminen. Uskon, että tämä viesti menee väärälle joukolle täällä. Ongelmana ovat ne, jotka eivät kouluttaudu riittävästi. He ovat riski itselleen ja kaikille meille. Me tarvitsemme tulevaisuudessa uutta tietoa, uusia välineitä ja uutta asennetta.

Toinen tulevaisuuden haaste on yhteiskunta. Sillä on tapana lisätä määräyksiä ”sirpalepalapelinä”. Hyvä esimerkki tästä on oikeusministeriön yritys palauttaa maallikkotilintarkastajat asunto-osakeyhtiö- ja yhdistyslain kautta. Tämän tapaisten asioiden vuoksi meidän on pidettävä ala yhtenäisenä ja uskottavana ulospäin.

Kolmas haaste on toimintamalliemme muuttaminen. Yksittäisen ammatinharjoittajan on yhä vaikeampi toimia tulevaisuudessa yksin. Hän ei yksinkertaisesti pysty palvelemaan asiakkaitaan laaja-alaisesti, eikä silloin kun he kaikki tarvitsevat apua samanaikaisesti.

Katsokaamme hieman tulevaisuuteen:

Mitä tilintarkastus itse asiassa on Suomessa?

Suomalaisen tilintarkastuksen perustehtävä on lakisääteisesti kirjanpitovelvollisten yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastus.

Lakisääteisesti tilintarkastuksella käsitetään myös eri laeissa ja asetuksissa määrättyjen kirjallisten lausuntojen antamista viranomaisille tai tuomioistuimille.

Vapaaehtoinen, sopimuksenvarainen tilintarkastus suoritetaan pääsääntöisesti samojen työskentelymetodien ja tarkkuusvaatimusten mukaan kuin lakisääteinen tilintarkastuskin, eli yleensä kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaan.

Erityistarkastukset muodostavat oman toimeksiantoryhmänsä, jossa sisältö vaihtelee toimeksiannon mukaan.

Sisäinen tarkastus on lähinnä suuren yksiköiden laskentatoimen ja hallinnon tehokkuus- ja oikeellisuusvalvontaa, eikä varsinaista tilintarkastusta. Sama koskee pääsääntöisesti julkisen hallinnon tarkastusta.

Julkisen hallinnon tarkastus on osittain ulkoista ja osittain sisäistä tarkastusta sisältäen mm. tuloksellisuusarviointia

Kuka tarvitsee tilintarkastajaa?

Merkittävimmän tilintarkastuksen käyttäjäryhmän muodostaa elinkeinoelämä.

Tilintarkastajaa tarvitsevat yhteisön omistajat, kuten esimerkiksi osakkeenomistajat, yhtiömiehet, asunto-osakeyhtiön osakkaat ja yhdistyksen jäsenet.

Tilintarkastajan työn tuotetta (joka on pääsääntöisesti tilintarkastuskertomus) tarvitsevat omistajien lisäksi mm. rahoittajat, luottoluokitusyhtiöt, verottaja, viranomaiset ja henkilöstön edustajat.

Yhteiskunta kokonaisuutena tarvitsee varmennusta taloudellisen tiedon tasoon. Tässä suhteessa lähes kaikki tarvitsevat tilintarkastajaa tuottamaan tai varmentamaan informaation tasalaatuisuutta. 

Miten tilintarkastuksen tarve muuttuu tulevaisuudessa?

Niin elinkeinoelämän kuin muunkin toiminnan osalta avoimuus- ja läpinäkyvyysvaatimukset lisääntyvät yhteiskunnassa. Tässä suhteessa vaatimukset tulevat niin kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin toimintaympäristöstä. Taloudellisen tiedon standardointivaatimukset lisääntyvät de facto.

Tarpeet jakautuvat elinkeinoelämässä kahtaalle. Toisaalta suurempien toimijoiden kohdalla tarve kansainväliseen toimintamalliin kasvaa ja toisaalta pienempien toimijoiden osalta tarve lisätä niiden käytössä olevaa taloudellista tietoa on ilmeinen.

Alan toimijoita kohtaavat muutokset

• EU:n Simplification -kehityksen vaikutukset Suomessa; mahdolliset tilintarkastusvelvollisuusmuutokset ja säädösten vaikutus kysyntään
• lainsäädäntömuutosten vaikutukset; pyrkimykset uuteen maallikkotarkastajaluokkaan
• tilintarkastajien valvonnan kehitystarve
• keskittymisen lisääntyminen
• vaadittavan harjoittelun saamisen vaikeutuminen taloudellisen tuen puutteessa
• Tilintarkastajan vastuun ja korvausten nouseminen esiin 

Millaista tilintarkastajaa tarvitaan tulevaisuudessa?

Tilintarkastajien tarvitsemia ominaisuuksia arvioitaessa tulee arvion perustua asiakaslähtöisiin tarpeisiin. Tilitarkastajilla tulee olla tarkastuskohteeseen sopiva teoreettinen koulutus, taloushallinnollinen ja liikkeenjohdollinen kokemus sekä riittävät tekniset taidot pystyäkseen hahmottamaan kokonaiskuvan tarkastuskohteesta.

Sekä suomalainen tilintarkastusperinne, että uudemmat kansainväliset virtaukset pitävät tärkeänä myös muiden intresenttiryhmien eikä vain omistajien edun valvontaa. Tällöin on tärkeätä myös se, että tilintarkastajalla on valmiudet ymmärtää ja hahmottaa ympäristön vaateet.

Suomalainen tilintarkastusympäristö muodostuu muutamasta sadasta merkittävän kokoisesta lista- tai muusta yhtiöstä, noin 100.000:sta pk-yrityksestä, laajasta asunto-osakeyhtiömassasta sekä lukumääräisesti huomattavasta määrästä yhdistyksiä, joista osa harjoittaa suurtakin liike- tai keräystoimintaa.

Edellä olevaan perustuen tarkastuskohteet tulevat eriytymään. Valtaosa kohteista tulee kuitenkin olemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näin ollen on loogista, että tarvitaan yksi tilintarkastajaluokka, joka vastaa suurimman ryhmän tarpeita. Tämä perustutkinnon suorittanut ryhmä pystyy hoitamaan valtaosan toimeksiannoista. Suuremmat tarkastuskohteet eriytyvät lähes automaattisesti sellaisille toimistoille, joiden kapasiteetista löytyy riittävä määrä erikoisasiantuntijoita, rutiiniapulaisia, kansainvälisten asioiden osaajia ja toimialaosaajia. Markkinakilpailu, kokemustausta ja omat resurssit allokoivat erilaiset osaajat erilaisten toimeksiantojen hoitajiksi. Tutkintoon pääsyn vaatimukset tulee asettaa EU-vaatimusten alarajalle, mutta tutkinnon läpäisyvaatimusten on oltava vaativia.

Tilintarkastajan vastuu

Tilintarkastajan tulee luonnollisesti kantaa vastuu omasta työstään. Kurinpitomenettely huolehtii omalta osaltaan vastuun kantamisesta, varsinkin kun sen vaikutukset ammatinharjoittamiseen ovat merkittävät.

Taloudellinen vastuu on asetettava suhteessa työtehtävän laajuuteen ja tarkastajan taloudelliseen kantokykyyn. Liian korkea tai rajaton vastuu aiheuttaa varmasti katoa ammatinharjoittajiksi ryhtyvien osalta tai ongelmia vastuuvakuutuksen saatavuudessa ja kustannuksissa. Vastuun kokonaan poistaminen taas ei olisi asiakkaan kannalta oikeudenmukaista.

Paras vaihtoehto pk – sektorilla olisi vastuun kytkeminen palkkion määrään, esimerkiksi 10 x palkkio, sekä samalla pakollinen minimitason vastuuvakuutus. 

Akuutteja käytännön ongelmia

Hyväksytty tilintarkastaja on tänä päivänä lainsuojaton. Kaupparekisteriin on mahdollista ilmoittaa tilintarkastaja ilman suostumusta! Sosiaaliturvatunnukset ovat kaikkien saatavilla. Poistomenettely maksaa tilintarkastajalle!

Tilintarkastaja-nimike suojattiin tilintarkastuslailla. Silti jopa tilintarkastusyhteisöt käyttävät muusta henkilökunnasta nimitystä tilintarkastaja!

Kaavailut ”toiminnantarkastajasta” yhdistyslaissa ja asunto-osakeyhtiölaissa luovat tehokkaasti ns. maallikkotilintarkastajaluokan uudelleen!

Mitkä ovat tilintarkastuksen yhteiskunnalliset vaikutukset?

Hahmotellessamme tilintarkastajien tarvetta on myös käännettävä katse tilintarkastuksen yhteiskunnalliseen vaikutukseen. Käytännössä on todettu, että tilintarkastuksella on merkittävä vaikutus ennalta ehkäisevänä toimintona. Varsinkin pienehköjen yritysten kohdalla tilintarkastajan ammattitaito kompensoi henkilökunnan osaamispuutteita, jotka pahimmillaan johtavat merkittäviin vero-ongelmiin. On myös selvästi osoitettavissa, että tilintarkastuksen puuttuessa sekä rahoittajien että verottajan luottamus annettuun informaatioon on vähäisempi.  Tilintarkastus ohjaa yhteiskuntaa omalta osaltaan vastuullisempaan taloudelliseen käyttäytymiseen.

Tilintarkastuksen kansantaloudelliset vaikutukset

Tilintarkastuksen kansantaloudelliset vaikutukset liittyvät suurelta osin välittömään ja välilliseen verotukseen. Yksityisen tilintarkastuksen säilyttäminen on selvästi kustannuksiltaan huokeampi kansantaloudellinen vaihtoehto kuin laaja viranomaistarkastus.

Rajoja ylittävä yritystoiminta ja rahanpesu luovat osittain uhkia sille, että kansantaloudestamme ”vuotaa” ulkomaille. Tilintarkastus on yksi elementti, jolla voidaan vähentää tätä uhkaa.